Fontin koko: +

Tosi jees! Mielettömän hienoa, että olette tehneet tällaista...

Näin totesi Pelle Miljoona Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelystä syksyllä 2018. Postimuseo pääsi Suomen museoliiton järjestämään Vuoden viestintäteko finaalin kyseisen näyttelyn (17.11.2017– 4.11.2018) viestinnällä.

Valitsimme punkin näyttelymme aiheeksi, koska punkin rantautumisesta Suomeen tuli vuonna 2017 kuluneeksi 40 vuotta. Lisäksi meillä oli tietoja säilyneistä punk-kirjeenvaihdoista ja pienlehdistä, ja omaa vahvaa innostusta aihepiiriin. Saimme myös yleisötoiveen teeman käsittelystä.

Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely tavoitti hyvin uudet ja vanhat punkkarit, laajensi asiakaskuntaamme ja opetti koululaisille punk-asennetta: kriittistä ajattelua ja itse tekemisen kulttuuria! Viestinnän onnistumiseen vaikutti vahvasti koko Postimuseon sitoutunut henkilökunta.

Alusta pitäen verkostoituminen oli tärkeä osa toimintaamme ja viestintäämme. Olimme yhteydessä musiikkialan toimijoihin ja elävän musiikin harrastajiin. Meillä oli laaja yhteistyö esimerkiksi Musiikkiarkiston ja Oranssin kanssa. Haastattelimme punkvaikuttajia näyttelyymme ja kaikki haastattelut päätyivät myös musiikkiarkistoon. Koska otimme näyttelyn tekoon sekä tapahtumiin tärkeitä mielipidevaikuttajia, niin heillä oli iso merkitys näyttelyn viestinnässä sanansaattajina. Näyttelyn kuraattorina toimi pienlehtien alkuajoilta kulttuurissa mukana ollut Pauli Kallio ja apua, tietämystään ja materiaaliaan antoivat erityisesti Hiljaisten levyjen Jukka Junttila ja tv-toimittaja Arto Nyberg.

nayttelykuva blogi

Tapahtumilla ja yhteistyöllä tärkeä merkitys

Musiikki oli luonnollisesti tärkeässä osassa näyttelyssä ja sen vilkkaassa tapahtumatoiminnassa. Näyttelyn avajaistunnelmia on tallentunut Vaavin ja Ypö Viiden energisessä yhteisesityksessä.

Järjestimme helmikuussa 2019 punkfestarit, jossa olivat esiintyjinä Vaavi ja Loose Prick. Aloitimme festareilla koko näyttelyn ajan kestävän punk-muisteloiden/keskusteluiden sarjan, jossa oli haastateltavina niin aikakauden kokeneita ihmisiä kuin pitkän ajan punkvaikuttajiakin. Muiden muassa legendaarisen Hilseen perustanut Miettinen, Jyrki Siukonen, Leena Lehtolainen, Arto Nyberg ja Tumppi Varonen kävivät Asko Alasen jututettavina.

vaavi blogiVaavi ja Ypo Viis vauhdissa näyttelyn avajaisissa

Festareiden puitteissa teimme yhteistyötä myös kulttuuritalo Telakan kanssa. Viestimme festareista yhteisvoimin ja Telalakalla olivat tapahtuman jatkot jälleen monien mielenkiintoisten punk-nimien kera.

Toisena esimerkkinä kulttuurilaitosten yhteistyöstä teimme syksyllä 2018 tapahtumayhteistyötä pääkirjasto Metson kanssa. Metso toi Postimuseoon lanseeraamansa suositun ja palkitun Metso LIVE -konseptin, ensimmäistä kertaa kirjaston ulkopuolelle. Vieraaksi ja kirjastonhoitaja Juhani Koiviston haastateltavaksi saimme Pelle Miljoonan. Postimuseo puolestaan vei Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolle palan Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyä. Näyttelyyn oli koottu uutta materiaalia, jota ei ollut esillä Postimuseon näyttelyssä. Kirjasto Metson kävijät saivat näin kosketuksen päänäyttelyymme ja kimmokkeen tulla tutustumaan laajemmin aiheeseen.

Metso live blogi

Koululaisten aktivointia

Yläkouluikäisille tarjosimme draamaesityksen PUNK4EVER, jonka käsikirjoittamisesta vastasi tamperelainen teatteriryhmä Somana ry yhdessä Postimuseon kanssa. Ilmainen esitys veti hyvin koululaisryhmiä. Tarjosimme esitystä myös muulle yleisölle. Esitys saattoi yleisön hyvin nuorten maailmaan ja 1980-luvun ajankuvaan.

Lisäksi järjestimme lukuisia aiheeseen sopivia työpajoja, kuten rintanappipajoja, fanikirjepajan sekä toiminnallisia opastuksia. Koululaiset tekivät myös omia pienlehtiään. Toimimme myös yhteistyössä kulttuurikasvatusyksikkö Taiten kanssa. Taite järjesti näyttelyssä työpajoja otsikolla ”Voimaa vastavirrasta. Suosittujen pajojen teemoina olivat kansalaisaktivismi, anarkia, lähdekritiikki ja kokoelmat.

draama blogiSomana ry:n mainiot näyttelijät  eläytyivät rooleihinsa

Sarjakuva mukana viestinnässä

Saimme näyttelyn hienosti mukaan sarjakuvakirjaan Maalaispunkin täydennetty päiväkirja. Näyttelyn kuraattori Pauli Kallion käsikirjoittamassa ja Kyky Ahosen piirtämässä sarjakuvateoksen uudessa versiossa näyttelymme ideointi ja tekeminen yhdessä Paulin kanssa sysäsi koko tarinan liikkeelle teoksen prologissa. Museonäyttelyiden tekoa ja suhdetta ilmiöön on tuskin koskaan ainakaan Suomessa esitetty tällä tavalla suositussa - nyt jo toisenkin painoksen loppuun myydyssä - sarjakuvaromaanissa.

Toteutimme myös toisenlaisen sarjakuvayhteistyön, jossa Poksi ja Låda postilaatikot (Hannu Sepposen ja Satu Croezen työtä) miettivät Postimuseon somessa punkin syvintä olemusta neljässä erilaisessa sarjakuvastripissä. Tarinat kehitteli Hannu Sepponen yhteistyössä museon väen kanssa.

sarjakuva blogi

viimeinen paiva punk

Olimme mukana myös Punkinfinland-keskusteluryhmässä kertomassa tapahtumistamme. Keskustelupalstat ja Facebookin punk-ryhmät olivat hyviä keinoja tavoittaa kohderyhmä, tehdä vinkkausta tapahtumista ja niiden kautta uudenlaiset ihmiset löysivät näyttelymme.

Postimuseon blogissa julkaisimme kaksi blogikirjoitusta Sami Nissisen kirjottaman Pushhead – kirjeitä kulttitaitelijalle sekä Suvi Jallin kirjoittaman blogin Säpinää vuoteen 2017

Teimme näyttelystä myös videon.

Punkkarit sanasaattajina

Näyttelyn kävijämäärä oli noin 147 800. Saavutimme hyvin tavoittelemamme kohderyhmän ja saimme museoomme selkeästi uusia kävijöitä. Näyttelyn aihe herätti myönteistä pöhinää ja nostetta kävijöiden keskuudessa. Huomasimme, että punkgenre on hyvin uskollinen aiheelleen ja haluaa kertoa omaa ilosanomaansa eteenpäin.

Saimme hyvin näkyvyyttä erityyppisissä tiedotusvälineissä, niin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin sähköisessä mediassakin. Artikkeli esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Punkvaikuttajat hehkuttivat näyttelyä etenkin Facebookissa ja Instagramissa. Esimerkiksi Heikki Vilenius (musiikkituottaja, levymoguli ja Propaganda-lehden perustaja) ja Veli-Matti ”Läjä” Äijälä (muusikko, mm. Terveet Kädet ja monialainen kulttuurivaikuttaja) kertoivat ja julkaisivat runsaasti kuvia näyttelystä Instagramissa.

Näyttelyssä mukana olleen Arto Nybergin muisteloita on kuunneltavissa Yle Areenassa.

arto nyberg blogi
Toimme monilla eri viestintäkeinoilla näyttelyämme ja tapahtumiamme esille. Käytimme toki myös jonkin verran maksettua mainontaa sekä printissä, Facebookissa että Googlessa.
Saimme yleisöpalautetta, että näyttely oli ”pirteämmin ja paremmin tehty kuin punkin 40-vuotisnäyttelyt Lontoossa”

Linda Huhtinen kiteytti näyttelymme seuraavasti Fun Tampere-radion blogissa:
”Postimuseossa esiteltävä Pienlehtiä ja Punkpostia-näyttely on kaikkea sitä, mitä me tarinoiden ystävät tarvitsemme. Aiheellensa uskollisen rosoisuuden takana piilee jotakin hyvin haurasta. Punk-aiheisissa kirjeissä, lehdissä ja levynkansissa elää tärkeää inhimillisyyttä – nuoruuden kapinaa, kipuilua, sekä itsensä ja oman paikkansa etsimistä.” Lue blogi.

Näyttelyn käsikirjoituksen laati Pauli Kallio ja ulkoasun toteutti Harri Tarkka. Ida Karoskoski teki näyttelyssä esitetyn dokumentin ”Mihin jäi punk?”. Postimuseosta näyttelystä vastasi projektipäällikkö Suvi Jalli ja tapahtumatuotannosta museolehtori Emilia Laulainen.

Vuoden museoviestintäteko 2019 -kilpailun finaaliin valittiin Postimuseon lisäksi neljä viestintätekoa: Hotelli- ja ravintolamuseon Suomen eväät -radio-ohjelmasarja, Joensuun taidemuseo Onnin NÄKY-teos, KAMU Espoon kaupunginmuseon Kauppiastavaratalo Heikintori 50 vuotta sekä Turun museokeskuksen ”U Can’t Touch This Turku Castle Summer Edition 2018”.

Vuoden viestintäteko 2019 -voittaja julkaistaan Valtakunnallisten museopäivien Museopalkintogaalassa Tampereella 16. toukokuuta 2019.
Museopalkintoraati kuvaili Postimuseon valintaa finaaliin:

"Punk on elämäntapa, kuten ovat museotkin. Marraskuusta 2017 marraskuuhun 2018 avoinna olleen Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestintä onnistui erittäin hyvin. Se tavoitti laajasti kohderyhmänsä, uusia yleisöjä ja saavutti huomattavaa näkyvyyttä mediassa. Viestintää tehtiin pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Laajat sidosryhmäverkostot saatiin mukaan hienosti. Viestintä oli monipolvista: sarjakuvaa, blogia, tapahtumia, normiksi muuttuneiden somekanavien rinnalla perinteistä viestintää unohtamatta. Viestinnän tarkoitus ei ole pelkästään syöttää tietoa, vaan kannustaa tiedon kriittiseen tulkintaan – siinä Postimuseo onnistui hyvin."

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja. Voit kommentoida, jos haluat.
Vieras
14.11.2019

CAPTCHA

0
Shares