Fontin koko: +

Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa

Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa

Pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla. Pääsiäinen on myös vuoden kolmanneksi suosituin korttisesonki ja moni muistaakin ystäviään ja tuttaviaan iloisella keväisellä tervehdyksellä ennen pääsiäistä.

Pääsiäinen on kevään suuri juhla, jota vietetään korteissa ilolla. Lapset ja rakastuneet parit kirmaavat keväisessä maastossa, kukat alkavat kukkia ja luonto herää eloon. Pääsiäiseen liittyy paljon erilaisia symboleita, joista tutuimpia ovat varmasti tiput, kanat, kukot, munat, jänikset, erilaiset pääsiäisherkut, noidat ja luonto rairuohoineen ja narssisseineen.

Psiinen002pieni   ps4pien

Pääsiäiskorttien edeltäjiä olivat pääsiäiskirjeet ja -runot

Pääsiäispostikorttien edeltäjinä Suomessa ovat toimineet pääsiäiskirjeet ja -runot. Jo 1820-luvulla oli tapana, että tytöt ja pojat lähettelivät toisilleen pääsiäislauantaina pilailevia pääsiäiskirjeitä. Kirje tai runo raapustettiin puhtaaksi kaavitun tuohilevyn pinnalle tai paperinpalalle. Kääreeseen pakatun kirjeen mukana saattoi seurata lisäksi noidankuva, luuta, sarvi tai harja. Kääreen sulkeva sinetti koristeltiin lakkaan pistetyillä höyhenillä. Kääre toimitettiin vastaanottajalle salaa, koska kyseessä oli ikään kuin noidan kirje.

Paperilappusista siirryttiin varsinaisiin pääsiäispostikortteihin, joita ei enää itse toimitettu perille, vaan annettiin ne postin kuljetettaviksi. Perinne lähettää pääsiäispostikortteja sukulaisille ja tuttaville alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1898 pääsiäiskortteja lähetettiin vielä harvakseltaan mutta tämän jälkeen lähetettyjen korttien lukumäärä kasvoi pikku hiljaa maailmanlaajuiseksi. Oli kohteliasta lähettää pääsiäiskortteja ja tuntui jopa loukkaavalta, jollei niitä saanut.

1890 1910 blogi  ps5pien

Alkuaikoina painettiin sekä mustavalkoisia että värillisiä kortteja. Pääsiäispostikorttien ensimmäisinä vuosina kortin etupuolelle oli jätetty tyhjää tilaa lähettäjän tervehdyksille. Postisäännön mukaan kortin takaosaan sai liimata ainoastaan postimerkin ja kirjoittaa vastaanottajan osoitteen. Saksalaissyntyinen, englannissa postikortteja valmistanut F. Hartmann keksi jakaa vuonna 1902 osoitepuolen kahtia. Oikealle puolelle sijoitettiin osoitetiedot ja vasen jäi tyhjäksi kirjoittamista varten. Neljän vuoden sisällä tämä menetelmä hyväksyttiin kaikissa Maailman postiliiton maissa.

Onnen ja hedelmällisyyden symboleita

Valokuvien käyttö postikorteissa yleistyi aivan 1900-luvun alussa. Toisinaan mustavalkoiset valokuvat väritettiin, jotta vaikutelma olisi ollut elävämpi. Väritetyissä kuva-aiheissa esiintyi runsaasti lapsiaiheita yhdessä lampaiden, kanojen ja munien kanssa. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen ja toivon symboleina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esiintyi korteissa usein munan kanssa. Valtaosa markkinoilla olleista postikorteissa painettiin Saksassa ja saksalaiset hallitsivatkin kuvakorttimarkkinoita ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä myös uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat korteissaan suosineet. Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat ja pääsiäistontut ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia antaen samalla suudelman poskelle.

k3165 pieni  ps2.pien

1900-luvun alussa pääsiäiskortit seurasivat aikamme yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten Japanin-Venäjän sotaa, sekä naisasia- ja työväenliikettä. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin ilmestyivät autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot. Sota-aikana 1940-luvulla korteissa heijastuivat myös huolet ja murheet.

k3131pieni 

Toisen maailmansodan aikana pääsiäiskorttien lähettäminen romahti. Sodan jälkeen kortteja ryhdyttiin taas pikku hiljaa lähettelemään. Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana aina 1960-luvulle saakka. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen pääsiäiskorttiperinne alkoi jälleen elpyä 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki joulun ja Ystävänpäivän jälkeen.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja. Voit kommentoida, jos haluat.
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
19.02.2019

CAPTCHA

0
Shares