Fontin koko: +

Sata vuotta sitten jännitys väreili Tornion–Haaparannan rajalla

Postimuseon Transit – rajapostia -näyttely sukeltaa ensimmäisen maailmansodan jännittäviin pyörteisiin Tornion - Haaparannan rajalla. Vaikka seudulla ei sodittu, niin sotaan liittyvät jännitteet olivat vahvasti läsnä. Rajan yli kulki postia, rahtia ja ihmisiä, osa laillisesti, mutta kuten poikkeusoloissa yleensäkin, niin ihan kaikki toiminta ei kestänyt päivänvaloa. Ensimmäisen maailmansodan aikana syntyi myös jääkäriliike ja torniolainen Eero Heickell (vuodesta 1927 Kuussaari) oli sen paikallisia johtohahmoja. 

Torniota ja Haaparantaa 1910-luvulla. Kuvassa keskellä Tornionjoen ylittävä Handolinin kävelysilta kuvattuna Tornion puolelta, taustalla Haaparanta. Kuva: Mia Green / Hannu Kaupin kokoelma.
Torniolainen Eero Heickell (myöhemmin Kuussaari) järjesti jääkärikoulutukseen lähteviä rajan yli Ruotsiin. Venäläisten saatua vihiä toiminnasta Heickell lähti itse Saksaan sotilaskoulutukseen. Kuva: Tuntematon / Puolustusministeriön sotahistoriallinen Suomen jääkärien elämäkerrastojulkaisu IV, WSOY Porvoo 1938.

Jääkäriliike syntyi marraskuussa 1914

Maailmansodan synnyttämä tilanne sai joukon suomalaisia ylioppilaita miettimään mahdollisuuksia Suomen irrottamiseksi Venäjästä. Ostrobotnialla Helsingissä 17. marraskuuta 1914 järjestettyä kokousta pidetään jääkäriliikkeen alkuna.

Yhteistyötä sotilaskoulutuksen saamiseksi viriteltiin aluksi Ruotsin kanssa, mutta Ruotsi kieltäytyi. Alkuvuodesta 1915 sopimukseen päästiin Saksan kanssa ja ensimmäinen joukko suomalaisia nuoria miehiä lähti partiokurssiksi naamioituun sotilaskoulutukseen Saksaan. Koska Suomen suuriruhtinaskunta oli edelleen osa Venäjää, sotilaskoulutus Venäjän vihollismaassa Saksassa oli uhkarohkea ja maanpetturuuteen verrattava hanke. 

Eero Heickell oli Tornion jääkärietapin keskeinen hahmo

Eero Vilho Heickell syntyi Oulussa 1891, mutta muutti perheensä mukana Tornioon jo 6-vuotiaana. Heickell kirjoitti ylioppilaaksi Kemin suomalaisesta yhteiskoulusta 1910 ja opiskeli Helsingin yliopistossa 1910–1914.

Eero Heickell tunsi raja-alueen, sopivat ylimenopaikat ja alueella asuvat ihmiset kuin omat taskunsa, joten hänelle lankesi kuin luonnostaan Tornion jääkärietapin järjestelijän rooli ja hän rakensi yhteistyöverkoston jääkäritoiminnan tueksi. Heickellin isä Johan Vilhelm omisti Tornion Lehden, jossa Eero toimi aputoimittajana opintojensa jälkeen. 

Alkuvaiheessa tiedonkulkua ja järjestelyihin liittyvää kirjeenvaihtoa hoidettiin lehden konttorin kautta. Myöhemmin Tornion postisensuurissa työskennellyt Heickellin sisaren sulhanen lajitteli saapuneesta postista sovittuun osoitteeseen osoitetut lähetykset ja antoi ne Heickellille. Tämä puolestaan toimitti niitä apulaisineen salaisesti rajan yli.

Jääkärien ensimmäiset Tornionjoen ylitysreitit vuoden 1915 alussa. Kuva K.A. Wegeliuksen kirjasta Routaa ja rautaa.

Tammikuussa 1915 "partiokurssille" lähteneistä noin parista sadasta miehestä 150 ylitti rajan Torniossa. Eero Heickell toimi lähtijöiden yhdysmiehenä. Hän johti myös kesällä 1915 alkanutta jääkärivärväystä Tornion ympäristössä. 

Sodan edetessä ja jääkärikoulutuksen laajennuttua venäläiset alkoivat aavistella, että jotain laitonta oli tekeillä. Jääkäriliikkeen olemassaolo paljastui lopullisesti joulukuussa 1915, kun Tornion kautta Ruotsiin matkalla ollut Edvard Bruhn-niminen ylioppilas jäi kiinni. Bruhn kertoi kuulusteluissa jääkärivärväyksestä, etapeista ja liikkeen puuhamiehistä. Myös Eero Heickell paljastui, mutta onnistui välttämään pidätyksen. Heickell jatkoi toimiaan Ruotsin puolelta ja lähti lopulta itsekin jääkärikoulutukseen Saksaan kesällä 1916. Jääkäriajastaan hän toimi suurimman osan erityistehtävissä Ruotsissa.

Jääkärit, myös Eero Heickell, palasivat Saksasta itsenäistyneeseen Suomeen alkuvuodesta 1918.

Jännittäviä elämän käänteitä loppuun asti

Eero Kuussaaren elämästä ei jännitystä puuttunut jääkäriaikojen jälkeenkään. Hän osallistui sisällissotaan, mm. Tampereen valtaukseen valkoisten puolella, toimi Viron, Pohjois-Inkerin ja Aunuksen retkikunnissa, sekaantui presidentti K. J. Ståhlbergin kyyditykseen 1930, osallistui talvi- ja jatkosotaan ja työskenteli puolustusvoimien palveluksessa mm. sotahistoriallisen toimiston tehtävissä. Siviilipuolella hän toimitti pitkään Kansa taisteli -lehteä. Sotilasarvoltaan Kuussaari oli eversti. Hän kuoli 86-vuotiaana Helsingissä 1978.


Perehdy lisää 


Tule luennolle

  • Luento ke 27.11. klo 18 Postivuoret Torniossa. FT, historioitsija Ilkka Teerijoki kertoo ensimmäisen maailmansodan postinkuljetuksen haasteista Torniossa ja Haaparannalla. Luennolle on vapaa pääsy! Ennen luentoa klo 17-18 opastettu kierros Transit – rajapostia -näyttelyyn Vapriikin pääsylipun lunastaneille. Lähtö opastukselle Vapriikin ala-aulasta. Luento on näyttelyyn liittyvän luentosarjan viimeinen.



Joululahjavinkki! 

  • Jääkärit Saksan tiellä -kirja​ valaisee jääkärien koulutusvaiheen historiaa ja tarjoaa nuorten sotilaiden kirjeiden ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuvan näkökulman jääkärien historiaan. Teos on FT Tuomas Hopun kirjoittama ja Postimuseon vuonna 2016 julkaisema. Kirja on erinomainen joululahjaidea sotahistoriasta kiinnostuneille. Tilaa kirja Trafiikin verkkokaupasta erikoishinnalla 25€ (norm. 49€). Tarjous on voimassa 31.12.2019 asti.

Lähteitä:

Kansallisbiografia

Ilkka Teerijoki: Tornion historia 2 1809–1918. Gummerus, 2007.

K.A: Wegelius: Routaa ja rautaa. Tornion etappi. WSOY, 1926.

Tuomas Hoppu: Jääkärit Saksan tiellä. Hämeen Kirjapaino Oy, 2016. 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja. Voit kommentoida, jos haluat.
Vieras
01.10.2020

CAPTCHA

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.postimuseo.fi/

0
Shares