Fontin koko: +

Rakkaus yhdisti Tornion ja Haaparannan

Tornion ja Haaparannan kaupungit aikanaan yhdistäneen Handolinin kävelysillan syntyyn liittyy hieman romantiikkaa. Lennätinreviisori Karl Handolin rakennutti sen omilla varoillaan, jotta olisi päässyt pikaisesti töistä kotiin tuoreen aviovaimonsa luokse. 

 

handolinin perhe oikea

Handolinin perhekuntaa kuvattuna 1880-luvulla. Kuvassa Matilda Handolin (kastelukannu kädessä) ja hänen oikealla puolellaan Karl Handolin. Vasemmalla polkupyörän kanssa Heve Liljebäck, Matildan tytär ensimmäisestä avioliitosta. Kuva: Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum, kuvaaja tuntematon.

 

Historian ja menneisyyden muodostamme me ihmiset. Synnymme, elämme, kuolemme. Eläessä toimimme täällä useimmiten parhaamme mukaan. Meistä harvasta jää mitään kovinkaan pysyvää historiakirjojen lehdille. Me ”tavikset” muodostamme kuitenkin sosiaalisine suhteinemme laajoja rihmastoja ja näistä rakentuu kokonainen kudelma, jota sitten historiaksi ja menneisyydeksi kutsutaan.

Museossa, esimerkiksi näyttelyitä tehdessä, on suuri etuoikeus tavata ja tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, sekä eläviin että edesmenneisiin, eikä pelkästään suurmiehiin ja -naisiin vaan myös niihin menneisyyden ”taviksiin”.

Transit – rajapostia -näyttelyn taustatyötä tehdessäni eräs mielenkiintoinen, varsin tavallinen pikkuvirkamies tuli vastaan useammassakin yhteydessä. Hänen yksityisyritteliäisyytensä teki minuun vaikutuksen ja sai mielikuvitukseni lentoon.  Hän oli Tornion lennättimen reviisori Karl Handolin (1836–1901).

13 handolin

Handolinin sillan rakennuttaja lennätinreviisori Karl Handolin. Kuva: Mia Green / Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum.

 

Aviovaimo Torniosta

Lennätinyhteys Tornion suuntaan oli saatu vuonna 1859. Itse kaapeli vedettiin hieman kaupungin pohjoispuolelta ja lennätinasema sijoitettiin Alavojakkalaan, josta se kuitenkin siirrettiin viisi vuotta myöhemmin Tornion kaupunkiin. Tornion oma lennätinasema lakkautettiin jo 1860-luvun lopussa, ja aseman toiminta siirrettiin Haaparannalla vuodesta 1856 toimineen lennätinaseman yhteyteen. Ruotsin ja Venäjän lennätinvirkailijat ja -koneet toimivat vuosikymmenet rinnakkain sulassa sovussa Haaparannan lennätinkonttorissa.

Tornion osalta lennättimen toiminnasta vastaavaksi reviisoriksi Varkaudesta Haaparannalle vuonna 1873 siirtyi 36-vuotias Karl Handolin.

Handolin oli syntynyt Siuntiossa, mutta muuttanut pian Helsinkiin, jossa suoritti myös teknisen alan opintoja Tekniska Realskolanissa. Ura oli lähtenyt käyntiin rakennusalalla, mutta Handolin siirtyi lennätinlaitoksen palvelukseen 1866.

Lähes viisikymppinen Handolin avioitui torniolaisen leipurinleski ja kätilö Matilda Liljebäckin (1840–1914) kanssa vuonna 1885. Aiemmin Haaparannalla asunut Handolin muutti avioliiton myötä Tornion keskustaan, Suensaarelle, jossa Matildalla oli oma talo.

Työmatkareitti oli vaikeakulkuinen

Haaparannan lennätinkonttori, Handolinin työpaikka, sijaitsi Storgatanin varrella. Linnuntietä etäisyys työpaikalle oli vain kilometrin verran. Välissä oli kuitenkin Kaupunginlahti, joka piti ylittää vaivalloisesti höyrylautalla tai veneellä, koska siltayhteyttä ei ollut. Lisäksi kelirikkoaikana näidenkin käyttö saattoi olla kokonaan mahdotonta. Näränperän kautta kaupungin pohjoispuolelta kiertäen työmatkaa taas kertyi yli kuusi kilometriä.  

On mieltä lämmittävä ajatus, että ehkäpä varsin kypsällä iällä rakastuneella Handolinilla oli tuoreena aviomiehenä kova kiire Matildansa luokse, ja juuri hankalat päivittäiset työmatkat joen yli saivat hänet ryhtymään sillan puuhamieheksi. Varmasti myös insinöörikoulutus ja kokemus rakennusalalta edesauttoivat hankkeeseen ryhtymistä. Handolin osoitti elokuussa 1886 maistraatille hakemuksen, jossa ilmoitti halukkuudestaan rakentaa omin varoin kävelysilta Kaupunginlahden yli.

Syyskuussa 1886 pidetyn katselmuksen jälkeen Handolinin anomus hyväksyttiin sekä Tornion että Haaparannan raastuvan kokouksissa. Tornion puolella ei peritty edes korvausta maa-alasta, haaparantalaisille Handolin sen sijaan joutui maksamaan vuokraa sillan alle jääneestä maa-alasta.

Noin 900 metriä pitkä ja alun perin vain metrin levyinen silta rakennettiin lankuista puujalkojen päälle, ja se kulki Tornion eteläisen tullituvan kohdalta kaupunginlahdessa sijainneen Vasikkasaaren kautta Haaparannan puoleisen tullirakennuksen kohdalle. Silta oli valmiina käyttöön jo keväällä 1887 ja kantoi alusta alkaen nimeä Handolinin silta rakennuttajansa mukaan.

 

294 silta

Ensimmäinen Handolinin kävelysilta Haaparannasta Tornioon. Puista siltaa jouduttiin korjaamaan ja uusimaan useampaan kertaan. Kuva todennäköisesti 1800-luvun lopulta. Kuva: Ina Liljeqvist / Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum.

 

Sillasta tuli heti suosittu

Kaupunkien väliset yhteydet olivat tiiviit ja uusi silta saavutti heti suuren suosion siitä huolimatta, että Handolin peri sillan käytöstä aluksi 25 penniä tai 25 äyriä hengeltä. Sillan ylittämistä varten myytiin myöhemmin myös poletteja. Maksu suoritettiin sillalla sijainneessa mökissä. Silta oli pian maksanut itse itsensä, mutta korjauksiin ja myöhemmin mm. sillan leventämistöihin kului rahaa. Kevättulvien aikana silta oli purettavaa ennen jäiden lähtöä ja aina rakennettava uudelleen.

Karl Handolin kuoli vuonna 1901 ja sillan hoito jäi Matildan vastuulle, sillä yhteisiä lapsia heillä ei ollut. Silta oli ajoittain varsin huonossa kunnossa ja mm. vuonna 1904 Matilda velvoitettiin järjestämään sillalle valaistuksen.

53.14 VIII.1 hildur

Tornion postikonttorissa työskennellyt Hildur Huhtalo (oikealla) ja tunnistamaton naishenkilö Handolinin sillalla 1900-luvun alussa. Taustalla Haaparannan kaupunki. Kuva: Tuntematon / Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum.

 

Matilda Handolinin kuoltua vuonna 1914 perikunta tarjosi kävelysiltaa Tornion ja Haaparannan kaupunkien ostettavaksi. Vaikka siltaa käytti vuosittain jopa yli 100 000 ihmistä ja se tuotti useita tuhansia markkoja vuodessa, kaupungit pitivät 20 000 markan hintapyyntöä aivan liian korkeana.

Silta kuitenkin kesti vielä ensimmäisen maailmansodan melskeet ja ihmisvirrat vuosina 1914–1918 ja yhdisti kaupunkeja aina Tornion-Haaparannan pengertien valmistumiseen asti vuonna 1930.

12.269 II.4 vika

Ruotsalaisia sotilaita vartioimassa Handolinin sillan Haaparannan puoleisessa päässä ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuva: Mia Green / Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum.

 

On hauska ajatella, että tavallisen lennätinvirkamiehen luovan ongelmanratkaisun johdosta aviopari Karl ja Matilda Handolin ja Handolinin silta ovat tärkeä osa Tornion kaupungin historiaa. Meillä tavallisilla kansalaisilla on niin halutessamme mahdollisuus vaikuttaa myös nykyään omaan asuin- ja työympäristöömme, jättää edes pieni jälki suureen kudelmaan.

 

Ensimmäisen maailmansodan ajan kiihkeisiin vuosiin voi tutustua Postimuseon Transit – rajapostia -näyttelyssä 5.1.2020 asti. Näyttelyyn liittyviä opastuksia ja mielenkiintoisia luentoja koko syksyn ajan  https://www.postimuseo.fi/fi/tapahtumakalenteri

 

 

 

 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja. Voit kommentoida, jos haluat.
Vieras
15.11.2019

CAPTCHA

0
Shares