Fontin koko: +

Postinlajittelun koneellistuminen lisäsi tehokkuutta

kirjelajittelukone Pienten kirjeiden lajittelussa käytettävä LSM-kirjelajittelukone (Letter Sorting Machine) Tampereella.

Tavallinen postinkuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, millainen monimutkainen koneisto toimii postinkäsittelyn taustalla ennen kuin esimerkiksi kirje saapuu lähettäjältä vastaanottajalle. Lähetysten nopea ja tehokas lajittelu on tärkeä osa postinkulkua. Prosessin tarkkaan ja tehokkaaseen pyörittämiseen tarvitaan yhä enemmän koneita, robotiikkaa ja toisiinsa kytkeytyviä tietojärjestelmiä. Kuluttajan omalla käyttäytymisellä on silti edelleen keskeinen merkitys. Oikein kirjoitetut osoitetiedot ovat edelleen paras tae lähetyksen perillemenosta. 

Vantaan logistiikkakeskuksen kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikista paketeista.

Posti on toiminut Suomessa edelläkävijänä postin koneellisessa lajittelussa 1970-luvulta lähtien. Posti teki alkuvuodesta 2020 hankintasopimuksen uusista lajittelukoneista. Ne lajittelevat aiempaa nopeammin, tarkemmin ja monipuolisemmin. Postin koneellinen lajittelu on keskitetty pääosin neljälle paikkakunnalle: Helsinkiin, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Posti on ainoa yritys Suomessa, jossa tehdään tämän mittaluokan koneellista postinlajittelua. 

Tehokkuus ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä 
Postin ensimmäinen rekka-auto otettiin käyttöön vuonna 1958.

Tehokkuudella on kiinteä yhteys taloudelliseen kannattavuuteen. Tämä on edellyttänyt sitä, että postin kuljetuksen ja jakelun käyttöön on hankittu aina oman aikakautensa uudenaikaisinta tekniikkaa. Auto, juna ja polkupyörä ovat kukin aikanaan edustaneet tehokkainta menetelmää postinjakajan ja hänen kuormansa kuljettamiseksi.

Kun kuljetus- ja jakelureittien suunnittelu perustuu taloudelliseen laskentaan, ja tavat ovat muuttuneet yhteiskunnan infrastruktuurin kehittyessä. Esimerkiksi junakuljetuksista siirryttiin rekka-autokuljetuksiin. Tämän muutoksen taustalla on useita syitä. Suomen valtatiet rakennettiin 1960-luvulla, ja postin määrä kasvoi nopeasti, eivätkä juna-aikataulut sopineet postinkulkuun. Niinpä rautatieasemien postitaloissa ja junavaunuissa matkan aikana tehty käsinlajittelu loppui.

Koneellistuminen edellytti postinumeron käyttöönottoa

Koneelliseen lajitteluun liittyi oleellisena osana koko maan kattavan postinumerojärjestelmän käyttöönotto vuonna 1971. Postinumero omaksuttiin nopeasti, sillä jo ensimmäisenä vuonna 60 prosenttia kaikista lähetyksistä oli merkitty viisinumeroisella postinumerolla. Postinumeron kaksi ensimmäistä numeroa määrittelevät, mihin lajittelukeskukseen postit lähetetään. Lajittelu koneellistui vähitellen Pasilan lajittelukeskuksen käyttöönoton myötä vuonna 1978. Kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin lajittelukoneiden käytön ja automatiikan taloudellisuus pääsi toden teolla vauhtiin.

Postin lajittelukeskusten varaan rakentuva järjestelmä on kehittynyt tarpeen mukaan useampaan kertaan. Lajittelukoneet muuttivat 1980-luvulla taajamien reunoille ja kehäteiden varsille. Samaan aikaan lajittelu koneellistui lopullisesti.

On huomattava, että perinteiset postin lajittelu- ja kuljetusmenetelmät eivät ole kuolleet pois. Lähtökohtaisesti määrämuotoiset lähetykset päätyvät konelajitteluun. Jos lähetys poikkeaa koneelle sopivasta muodosta, se siirretään käsinlajitteluun. Vielä nykyisinkin on mahdollista lähettää sulkakynällä pergamentille kirjoitettu kirje, joka saattaa päätyä käsinlajitteluun. Suurten volyymien käsittely edellyttää koneellista lajittelua. 

Lajittelukoneiden lähtökohta Hollannissa 

Koneellinen lajittelu kehittyi paikoissa, joissa suurista postimääristä muodostui postitoiminnalle taloudellinen taakka. Haagissa vuonna 1927 järjestetyn UPU:n (Universal Postal Union) konferenssin yhteydessä hollantilainen konepaja Werkspoor kutsui konferenssin osallistujat tutustumaan Delftin lähelle sijoitettuun J. J. L. M. Marchandin ja työryhmän kehittämään Transorma-lajittelukoneeseen [TRANsport and SORting, Marchand and Andriessen]. Laite pysyi postinlajittelun standardina aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka. 

Yhä käyttökelpoinen 1930-luvun Transorma-lajittelukone Hollannin Beeld en Geluid den Haag-museossa.
Tietojenkäsittelyn sovellukset mukaan laitteisiin 

Sittemmin brittiläiset sota-ajan tietojenkäsittelytutkijat alkoivat liittää laitteisiin automaattisen tietojenkäsittelyn sovelluksia. Lajittelun taloudellisuuden ongelma oli ratkaistu, mutta ei lajitteluongelmaa. Kesti vuosikymmeniä, ennen kuin asiakkaat oppivat merkitsemään lähetyksensä koneen edellyttämällä tavalla.

Postin lajittelukoneiden valmistajat, kuten yhdysvaltalainen Burroughs, olivat useimmiten tietotekniikan ja puolustusteollisuuden hybridejä. Suomen ensimmäiset kirjelajittelukoneet olivat Siemens-Telefunken -konsernin toimittamia. 

Automaatio auttaa myös asiakasta

Langattomien tiedonsiirtojärjestelmien kehitys ja internetin avautuminen tavallisille kuluttajille sekä elinkeinoelämälle toivat mukanaan uudenaikaisten viestivälineiden nopean kehityksen ja sen myötä kirjepostin volyymin laskun. Kesti vielä hetken, ja suurten massapostitusten aika alkoi olla 2010-luvulla ohi. Samalla kuitenkin kansainvälisen pakettipostin volyymi alkoi nousta nopeasti erityisesti verkkokauppamahdollisuuksien kasvaessa. 

Tänä vuonna käyttöön otettavat kolme uutta konetta ovat niin sanottuja MSM-koneita (Multi Sorting Machine), jotka soveltuvat monipuolisesti kirjeiden ja lehtien lajittelun lisäksi myös muiden osoitteellisten lähetysten lajitteluun. Uudet koneet on suunniteltu sijoitettavaksi Ouluun ja Helsinkiin. Vastaavia MSM-koneita on käytössä ennestään kuusi kappaletta.

Automaation myötä esimerkiksi lehtitalo voi seurata aiempaa paremmin oman lähetyseränsä kulkua Postin verkostossa. Koneellistumisen avulla pystytään myös nopeasti ohjaamaan osoitteelliset lähetykset tarvittaessa myös osoiteselvitykseen. Koneet ovat tärkeä apuväline Postin henkilöstölle. Kone lajittelee lähetykset nopeasti jakelujärjestykseen eli postinjakajan ei tarvitse enää tehdä postinsaajan osoitteen mukaista lajittelua käsin nykyisessä mittakaavassa. 

Nykyisin Helsingin kautta kulkee noin 80 prosenttia kaikista Suomessa Postin kautta jaettavista printtilähetyksistä. Vantaan logistiikkakeskuksen kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikista kotimaan pakettilähetyksistä. 

Lue lisää 

Kirjoittaja on historiantutkija FT, dos. Panu Nykänen, joka on tutkinut Postimuseon toimeksiannosta Postin teknologisten järjestelmien kehitystä.

 

Kommentit 2

Vieras - Pauli Mäkinen päiväyksellä 13.03.2020 12:55

Kun lajittelukoneita tuli Postille, työntekijät olivat sitä mieltä, että nyt viedään vain työpaikkoja postimiehiltä. Eli vähän samanlainen tilanne kuin Britanniassa silloin kun rikottiin kehruu-Jennyjä. Raskaan postin koneellinen käsittely hyväksyttiin, koska näin työ keveni ja vältyttiin monilta fyysisiltä vaivoilta. Kirjeiden ja lehtien lajittelun aiheuttamat käsi- ja olkapäävaivat ymmärrettiin vasta vuosia myöhemmin. Nyt kun jo jakelujärjestykseen lajittelukin on koneellistettu, ongelmana on lajittelun oikeellisuus, enää ei ole mahdollista korjata koneellisessa lajittelussa tapahtuneita virheitä missään vaiheessa, sillä määräysten mukaan postilähetykset jaetaan niihin merkittyyn osoitteeseen, eikä siihen voi enää jakelussa puuttua.

Kun lajittelukoneita tuli Postille, työntekijät olivat sitä mieltä, että nyt viedään vain työpaikkoja postimiehiltä. Eli vähän samanlainen tilanne kuin Britanniassa silloin kun rikottiin kehruu-Jennyjä. Raskaan postin koneellinen käsittely hyväksyttiin, koska näin työ keveni ja vältyttiin monilta fyysisiltä vaivoilta. Kirjeiden ja lehtien lajittelun aiheuttamat käsi- ja olkapäävaivat ymmärrettiin vasta vuosia myöhemmin. Nyt kun jo jakelujärjestykseen lajittelukin on koneellistettu, ongelmana on lajittelun oikeellisuus, enää ei ole mahdollista korjata koneellisessa lajittelussa tapahtuneita virheitä missään vaiheessa, sillä määräysten mukaan postilähetykset jaetaan niihin merkittyyn osoitteeseen, eikä siihen voi enää jakelussa puuttua.
Vieras - Kimmo Antila päiväyksellä 13.03.2020 16:45

Hei Pauli, kiitos erinomaisesta ja tärkeästä kommentista. Tästä aiheesta olisi kiva kuulla lisää. Tuntuu, että koneistamisessa, automaatiossa ja rationalisaatiossa on aina alasta ja aikakaudesta riippumatta samanlaisia ristiriioja. Ja kuten päätät kommenttisi: tässä on myös hyvin ajankohtaisista teemoista kyse.

Hei Pauli, kiitos erinomaisesta ja tärkeästä kommentista. Tästä aiheesta olisi kiva kuulla lisää. Tuntuu, että koneistamisessa, automaatiossa ja rationalisaatiossa on aina alasta ja aikakaudesta riippumatta samanlaisia ristiriioja. Ja kuten päätät kommenttisi: tässä on myös hyvin ajankohtaisista teemoista kyse.
Vieras
12.08.2020

CAPTCHA

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.postimuseo.fi/

0
Shares