FM, tutkija Postimuseossa vuodesta 2015. Viimeisimpänä työn alla tutkinut postikorttien ja verkkokaupan historiaa ja sen myötä innostunut vanhoista postikorteista.

huhti
28

Miljoona pakettia viikossa! Posti kuljettaa korona-ajan huimat pakettimäärät hiilineutraalisti

Ilmastonmuutos postimerkeissä 2018. Posti on nostanut ympäristöä postimerkeillä jo vuodesta 1974 aiheena Itämeri. Muita teemoja ovat olleet esim. saasteeton kaupunkiliikenne, jäätiköiden sulaminen ja ilmastonmuutos (kuvassa).

Oletko sinäkin tukeutunut verkkokauppaan koronan takia? Posti toimitti yli miljoona pakettia viikossa huhtikuun alussa. Pakettivolyymit ovat kuin jouluna. Ne ovat kasvaneet noin 50 prosenttia vuoden takaisesta. Verkkokauppa helpottaa arkea erityisesti nyt, kun ihmiset pysyvät kotioloissa – moni on vapaaehtoisessa tai pakollisessa karanteenissa. Toisaalta verkko-ostamisen suosioon liittyy myös ongelmallisuutta ympäristön kannalta. Juuri kulutus ja jatkuva kasvun tarve synnyttävät suurimmat hiilidioksidipäästöt.  

Verkkokauppa luo päästöjä monella tavalla 

Verkkotilausten vauhti tuskin hyytyy koronan jälkeen, kun ihmiset ovat yhä tottuneempia nettikauppaan. Kulutuksen valtava kasvu ja pienet Kiina-lähetykset ovat arkipäivää. Ympäristövastuuta mitataan hiilidioksidipäästöillä, joita verkkokauppa luo monessa vaiheessa. Jo itse netin käyttö, ehkäpä tuotteen googletus ja tilauksen naputtelu käyttää suurta määrää dataa ja laskentatehoa, johon tarvitaan energiaa. Sitten paketti kulkee mahdollisesti jopa toiselta puolelta maapalloa kotiovelle.

On tosiasia, että postin kuljetus ja logistiikka saastuttavat. Toki siitä voidaan lähtökohtaisesti olla montaa mieltä, kuinka tarpeellista ylipäätään on kuljetella pikku paketteja ympäri maailmaa. Kuluttajat päättävät – Posti palvelee. Onneksi ainakin Suomen Posti huomioi myös ympäristön. 

Postilla on tärkeä rooli ympäristön kannalta 

Postipaketit ovat Postille yhä tärkeämpää liiketoimintaa. On huojentava tietää, että logistiikassakin voidaan huomioida montaa asiaa ympäristön kannalta. Posti Group on jo vuodesta 2015 asti kompensoinut kotimaan pakettitoimituksista syntyvät päästöt. Ne ovat hiilineutraaleja Posti Green -kuljetuksia. Suomen posti oli vuonna 2011 maailman ensimmäinen posti, jolla on täysin hiilineutraali postinjakelu.

On huipputärkeää, että juuri kuljetuspalvelut kehittävät ekologisia palveluita. Kuljetuspäästöt ovat Suomessa noin 20 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Suurin osa Postin hiilidioksidipäästöistä (yli 80 prosenttia) syntyy kuljetuksista ja autojen päästöistä, joten Postilla on merkittävä rooli ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan kuljetustoiminnan kehittäjänä. Tavaran kuljetusten painopiste onkin koronan aikana siirtynyt jonkin verran yksityisautoilusta Postin kuljetuksiin. Posti on Suomen suurin posti- ja logistiikka-alan palveluyritys ja näin tärkeä suunnannäyttäjä kohti hiilivapaita palveluita.

Postitoiminnan kehittämistä ja kompensointia 

Posti parantaa kuljetusten ympäristöystävällisyyttä tehokkaalla reittisuunnittelulla, korkealla käyttöasteella, kuljetusten yhdistelyllä ja ympäristön huomioivalla ajotapakoulutuksella. Pienet paketit, kuten kuuluisat Kiinan nyssäkät, toimitetaan postilaatikkoon tai -luukkuun muun postin mukana. Näin ei tarvita erillistä reittisuunnittelua. 

Posti myös uudistaa jatkuvasti ajoneuvokalustoaan ja ottaa käyttöön aina uudempaa päästöjä vähentävää tekniikkaa. Sillä on käytössään ajoneuvoja, jotka käyttävät kotimaista biokaasua, sähköä ja etanolidieseliä (etanoli valmistetaan Suomessa suomalaisista jätteistä). Sähköautokokeilun Posti aloitti jo 1980-luvulla. Sillä on nykyään käytössään myös sähkörahtiskoottereita.

Posti tarjosi taannoin asiakkailleen myös mahdollisuuden kompensoida postin kuljetuksen aiheuttamat kulut ostamalla compensate-tarran, jolloin palvelu olisi ollut jopa hiilinegatiivinen. Yhteistyö on tällä hetkellä keskeytetty toistaiseksi Compensate-säätiön toiminnan tutkinnan takia. Toivottavasti kompensointiin saadaan Suomessa selkeyttä, jolloin Postikin voi jatkaa innovatiivista toimintaansa. Pelkkään kompensointiin ei ole silti hyvä tuudittautua. Kompensoinnin lisäksi on tärkeä kehittää omaa toimintaa vihreämmäksi.

Laaja noutopisteverkosto palvelee asiakkaita ja ympäristöä 

Mitä lähemmäs paketti toimitetaan, sitä helpompi se on hakea vaikka pyörällä tai kauppaostosten yhteydessä. Postin noutopisteverkosto on jo nyt laaja, mutta koronakevät on tuonut joulusta tutut väliaikaiset noutopisteet. Myös pakettiautomaatteja pystytetään viikoittain lisää, mikä on jo osa normaalia Postin verkoston laajentumista. Automaatteja on nykyisin noin 2000, mikä ei meinaa varsinkaan nyt enää riittää. Postin tavoitteena on perustaa jopa 4000 pakettiautomaattia, jotta niitä olisi kaikkien asiakkaiden lähellä.  

Posti on ollut pakettiautomaattien parissa uranuurtaja jopa koko Euroopan mittakaavassa: Posti testasi ensimmäisenä Suomessa ja Virossa pakettiautomaattia jo vuonna 2008 ja vakituiset ensimmäiset Smart Post -automaatit tulivat käyttöön vuonna 2011. Keski-Euroopassa ne ovat yhä harvinaisuuksia.

Pakettien lajittelua aurinkovoimalla 

Suurin osa verkkokaupan paketeista kulkee Vantaan logistiikkakeskuksen läpi, jonka katolla on 1 920 aurinkopaneelia. Logistiikkakeskus avattiin vuonna 1999 vastauksena kasvavaan verkkokauppaan Internetin yleistyessä. Tällöin Postin kautta kulki vuodessa 28 miljoonaa pakettia, kun vuonna 2018 lukumäärä oli jo 44 miljoonaa. Tutustu logistiikkakeskuksen historiaan Postimuseon sivuilla.

Paketit liikkuvat tiuhaan Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla.

Kestävän kehityksen Box 

Posti avasi vuoden 2019 lopulla Helsingin keskustaan uudenlaisen verkkokauppaan keskittyvän tilan Boxin. Kestävä kehitys näkyy siellä monella tapaa. Asiakas voi sovittaa tuotteet paikan päällä, jolloin sopimattoman tuotteen voi palauttaa saman tien ilman lenkkiä kodin kautta. Siellä on myös tarjolla kävijöiden kierrätettäväksi jättämiä pakkausmateriaaleja sekä useita käyttökertoja kestäviä pakkauksia.

Postin Box kannustaa asiakkaita kierrättämään pakkauksia.

Postin vihreä ohjelma täytti 20 vuotta 

Kestävä kehitys on siis osa Postin toimintaa ja se näkyy selkeästi Postin strategiassa. Postin ympäristöohjelman keskeisenä tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen alentaminen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lopulta Postin tavoite on olla nollapäästöinen vuonna 2030. Näin se osaltaan tukee Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Posti on myös sitoutunut edistämään viittä YK:n kestävän kehityksen tavoitetta (ns. Agenda 2030). Postin vihreä ohjelma alkoi vuonna 1999 eli viime vuosi oli sen 20. juhlavuosi! 

Kiinnostuitko Postin vastuullisuudesta? Lue Postin kattava vastuullisuusraportti.

Tee kestäviä valintoja verkossa 

Box tarjoaa asiakkaille ympäristö-aiheisia tarroja.

Vaikka tilaatkin verkosta ja kasvatat näin omaa hiilijalanjälkeä, voit samalla tehdä vastuullisia valintoja, jotka kasvattavat vihreää kädenjälkeä (ekologinen hyvä). Voit miettiä tarkemmin mitä ja mistä tilaat sekä miten. Tärkeintä on ylipäätään harkita ostoksia ja pitää palautusprosentti alhaisena. Myös verkkokauppias voi vaikuttaa. 

Lue lisää vastuullisesta verkkokaupasta Postin sivuilta.

Huomasitko Maan päivän viime viikolla? 

Huhtikuussa nostetaan ympäristöasioita esiin monella tapaa. Esimerkiksi Maan päivää vietetään aina 22. huhtikuuta – jo vuodesta 1970 lähtien. Koronakriisi vie nyt mediahuomion, mutta maapallo on edelleen kriisissä ja Maan päivä pitäisikin olla joka päivä.

Postimuseo tutkii ja tallentaa verkkokaupan ja Postin ympäristöystävällisen toiminnan historiaa. Kestävä kehitys on tärkeää myös Postimuseolle ja otamme sen huomioon toiminnassamme koko ajan enemmän. Kaksi työntekijäämme, kirjoittaja mukaan lukien, osallistuvat parhaillaan Museoliiton Sanoista ekotekoihin – Museot ja kestävä kehitys -koulutukseen.

Kirjoittaja ei ole tilannut koskaan Kiina-pakettia, suhtautuu edelleen vähän varauksella verkkokauppaan ja yrittää tehdä vastuullisia valintoja. Koronan aikana on tilannut verkosta ruokaa, kirjoja ja puuhalehtiä lapsille sekä vaatteita käytettyjen merkkivaatteiden nettikaupasta. Mikään korona-aikana tilattu paketti ei ole mahtunut Postin automaattiin, vaan on toimitettu lähimpään Postiin. Molemmat ovat tosin saman lähikaupan tiloissa, joten ne on haettu kauppareissun yhteydessä tai pyörälenkillä.

Jatka lukemista
  912 osumaa
0 kommenttia
912 osumaa
  0 kommenttia
maalis
23

Käsi kipeänä kirjeen kirjoittamisesta – elämä ilman nettiä?

Vanhojen kirjeiden kauniit käsialat sinetöitynä ja hellyyttävät postikortit ovat käsinkosketeltavia muistoja ja historiaa. Vanhojen kirjeiden kauniit käsialat sinetöitynä ja hellyyttävät postikortit ovat käsinkosketeltavia muistoja ja historiaa.

Offline-elämä tuntuu toisinaan houkuttelevalta, mutta voisitko luopua netistä edes muutamaksi kuukaudeksi. Tällä hetkellä netittömyys tuntuu erityisen haastavalta koronaviruksen takia, kun tiedonsaanti ja työnteko netin avulla korostuu entisestään. Huolta aiheuttaa myös netin kova kuormittuminen. Pitäisikö siis vetreyttää käsi valmiiksi kirjeen kirjoitukseen?  

Taiteilija Nastja Säde Rönkkö oli täysin ilman nettiä puoli vuotta. Hänen luentonsa Postimuseossa herätteli ajatuksiani viestinnän muutoksesta ja nykymaailmasta, jossa nettiin tukeudutaan vähän väliä. Nastjakin kaivoi nettipaastonsa aikana puhelinta taskusta ajanvietteeksi bussipysäkillä – vanhasta tottumuksesta. Sitten hän vaihtoi puhelimen kirjaan tai vain eli hetkessä.

Nastja Säde Rönkkö käytti paljon aikaa kirjeiden kirjoittamiseen ja niiden lukemiseen. Kuva: Nastja Säde Rönkkö teoksesta 6 months without.

Kirjeistä emojeihin 

Viestintäni on muuttunut paljon reilussa 30 vuodessa. Ala-asteella 1990-luvulla kirjoitin kirjeitä ja odotin vastausta useita päiviä. Mieleeni on jäänyt paniikin tunne, kun kerran tajusin laittaneeni tyhjän kirjekuoren kirjelaatikkoon – unohdin laittaa kirjeen sisään! Tapahtunutta ei voinut perua. Kirjeenkirjoitus oli normaalia viestintää, kun puhelimessa juoruilu kaverin kanssa oli liian kallista. Netistä vielä haaveiltiin. Nyt olen ikionnellinen, kun mummoni on säilyttänyt hänelle kirjoittamani kirjeet. Olen lukenut niitä vedet silmissä.

Nyt lähetän WhatsApp-viestejä reaaliajassa. Emojit korvaavat sanat. En juuri puhu puhelimessa, vaikka se onkin edullista. Nykyisin käteni tulisi kipeäksi kirjeiden kirjoittamisesta. Käden lihakset eivät enää juuri tue kynällä kirjoittamista – tämän Nastjakin huomasi kommunikoidessaan paljon kirjeitse. Opiskellessani 2000-luvun alkupuolella yliopistossa, tenttien esseet kirjoitettiin vielä käsin. Muistan, kuinka käsi tuli kipeäksi ja kynä painoi keskisormeen jäljen. Nykyään käteni ei varmasti kestäisi sitäkään vähää, kun se on tottunut lepäämään näppäimistöllä. 

Säilyykö kirjoitustaito? 

Kauppalappu kirjoitettuna kuitin taakse.

Harva kirjoittaa enää nykyisin käsin. Minä kirjoitan lähinnä lyhyitä muistiinpanoja tai kauppalistaa. Tämänkin moni tekee puhelimella. Kuinka pitkään kirjoitustaito edes säilyy? Persoonalliset käsialat häviävät. Vanhoissa kirjeissä juuri monipuoliset kiemurat ihastuttavat, vaikka niistä on vaikea saada selvää. 

Toisaalta nyt koronaepidemian aikana on noussut esiin ajatus muistaa eristyksissä olevia tuttuja perinteisellä postilla, joka ilahduttaa aivan erityisellä tavalla. Nostaako kriisi vanhat tavat arvoon ja ehkä käytäntöön, jos netti kaatuu kokonaan?

Netti on kaikkialla 

Olemme kietoutuneet netin verkkoihin ja algoritmeihin ja kierrymme yhä pahemmin 5G-verkon myötä, kun esineiden internet valtaa elämäämme. On todella vaikea olla erossa netistä, jos haluaa elää normaalisti eikä erakoitua metsämökkiin. Nastjakin yritti elää "normaalia" elämää projektinsa aikana. Yksin mökissä hän on jo ollut taidekollektiivi LaBeouf, Rönkkö & Turner kanssa teoksessa #alonetogether (Ars17, Kiasma). Tällä hetkellä mökki metsän keskellä on jopa houkutteleva vaihtoehto, ja monet ovat jo "paenneet" mökille.

Tulevaisuuden nettimaailma on täynnä kauhukuvia, mutta toki netti helpottaa elämää paljon. Nastjakin myönsi, että vaikka netittömyydellä oli positiivisia vaikutuksia, hän ei voisi jatkaa offline-elämäänsä ja samalla toteuttaa taiteilijan ammattiaan kunnolla. Puoli vuotta siis riitti.

Mitä meistä jää? 

On kutkuttavaa pohdiskella, millaista viestintämme on esimerkiksi 50 vuoden päästä. Mitä meistä silloin jää jälkipolville tutkittavaksi? Kirjoittaako kukaan enää edes sitä kauppalistaa käsin? Tässä mielessä kirjeet ovatkin mitä oivallisin historiantutkimuksen lähde.

Kirjeiden merkitys ja viestinnän muutos tulevat esiin Postimuseon näyttelyssä Unohtumattomia kirjeitä Suomesta. Näyttelyn kehää kiertää viestinnän aikajana "Viestejä ihmiseltä ihmiselle". Se alkaa puheesta ja päätyy sähköiseen viestintään, pikaviestimiin ja sosiaaliseen mediaan. Matkalle mahtuu muun muassa kalliomaalaukset, kokkotulet, hieroglyfit, sulkakynä, lennätin ja sähköposti.

Viestinnän aikajana kiertää Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn kehää, jonka sisällä voi toivottavasti taas pian uppoutua kirjeiden sisältöön Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina.

Käteni ei tullutkaan kipeäksi

Ainiin, kirjoitin kirjeen kummipojalleni Postimuseon kirjetyöpajassa. Sivun pituisesta kirjeestä ei vielä tullut käsi kipeäksi. Tietyllä tavalla nautin kirjoittamisesta, kynän liukumisesta pitkin paperia. Oli tosin kiinnitettävä erityistä huolellisuutta kirjoittamiseen, jotta käsialasta tuli selkeää. Tarkoitukseni oli ilahduttaa ja yllättää diginatiivi kummipoika, joka ei varmaankaan ole ikinä saanut kirjettä postissa. Mielenkiinnolla odotan, saanko vastausta. Pojan äiti jo kyselikin osoitettamme WhatsApp-viestillä.

Oletko sinä ollut offline? Kirjoitatko jotain vielä käsin? Miltä se tuntuu? Nyt olisi hyvä aika tarttua kynään ja paperiin ja kirjoittaa kirje :) 

P.S. Nyt Nastjasta tuntuu siltä, että hänen taideprojektinsa aikana järjestämänsä seminaarit netin mahdollisesta kaatumisesta, ovat nyt olennaisempia kuin koskaan. Yhteydenpito-ohjelmien, kuten Teamsin ongelmista alettiin uutisoida nopeasti. Monet palvelut ovat laskeneet videoiden laatua. Nyt onkin hyvä miettiä omaa netin käyttöään ja datan siirtoa.

Nastja Säde Rönkön Facebook-päivitys 19.3.2020.

Linkkejä aiheeseen 

  • Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn luentosarja alkoi helmikuun lopussa, jossa taiteilija Nastja Säde Rönkkö esitteli taideprojektiaan "6 months without". Tutustu siihen tarkemmin Nastjan nettisivuilla.
  • Voit myös katsoa live stream-tallenteen luennosta Postimuseon Facebook-sivuilta.

Seuraavat luennot (jos korona suo) 

  • Siirretty keväältä myöhemmäksi: Väitöskirjatutkija Ilari Taskinen: Tuntemattomien väliset kirjesuhteet toisen maailmansodan Suomessa; Muumimuseon amanuenssi Riikka Kuittinen: Tove Janssonin kirjeet
  • Ke 10.6. Klo 18–19 toimittaja, taiteen maisteri Susanna Luoto: Touko Laaksonen – Tom of Finland 100 vuotta.
  • Ke 16.9. Klo 18-19 taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorehouse: Rakkaustarina sodan Suomessa - taiteilijapari Rakel ja Taisto Ahtolan sota-aikainen kirjeenvaihto
  • Ke 30.9. klo 18-19 FT Ilkka Teerijoki: Henkilökohtaista, hallinnollista ja valtiollista: Pietari Brahen yli 10 000 kirjettä 1600-luvulta
  • Ke 14.10. Klo 18-19 FT, dos. Tapio Salminen: Varhaiskirjeet
  • Ke 4.11. Klo 18-19 FT Reetta Eiranen: Tunteet 1800-luvun kirjeenvaihdossa

Luennot pidetään Museokeskus Vapriikin auditoriossa, osoitteessa Alaverstaanaraitti 5, Tampere. Postimuseo sijaitsee Vapriikissa. 

Kirjeklubit 

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta näyttelytilassa pidetään myös Kirjeklubeja, jossa luemme Postimuseon arkiston kirjeitä ja mahdollisia osallistujien kirjeitä. Itse ajattelin ottaa mukaan niitä mummolle kirjoittamiani kirjeitä. Kirjeklubien Facebook-tapahtumassa tiedotetaan ajankohdista tarkemmin. 

Jatka lukemista
  946 osumaa
2 kommenttia
Uusia kommentteja artikkeliin
Vieras — Seppo Kinnunen
Kyllä kirjoitan kirjeitä käsin. Aluksi tyhjä paperi ja kynä tuntui vaikealta. Nyt se jo sujuu. Olen samoin miettinyt, mitä jää jäl... Lue lisää
24.03.2020 17:02
Mirka Ylä-Mattila
Mukava kuulla Seppo, että kynä liukuu paperilla jo sujuvati ja vilkkaasti! Kirjeet ja kortit ovat erityisesti näinä aikoina varmas... Lue lisää
29.04.2020 08:55
946 osumaa
  2 kommenttia
maalis
19

”Lieneekö vika mullassa vai ilmassa, mutta tämä maapallo on huonoa sorttia.” Mitä Minna Canth nyt sanoisi?

MinnaCanthkirje Minna Canthin selkeä, kaunis käsiala näkyy kirjeessä pastori Elis Bergrothille 4.3.1888. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Tänään vietetään Minna Canthin päivää. Tarkoitukseni oli vetää Postimuseon Kirjeklubi teemalla Minna Canthin kirjeet. Sitten Postimuseon tapahtumatoiminta loppui koronaviruksen takia, ja lopulta koko museokeskus Vapriikki meni kiinni. Juhlitaan siis Minna Canthia online! 

Mitä kirjailija Minna Canth (1844–1897) siis nyt sanoisi jos eläisi? Hän ei varmasti istuisi lamaantuneena, vaan osallistuisi koronavirus-keskusteluun. Hän luultavasti vaatisi vähäosaisten huomioimista hädässä. Canth oli yhteiskunnallinen ajattelija ja erityisesti tasa-arvon puolustaja. Toimittaja Suvi Ahola on kirjoittanut teoksen: Mitä Minna Canth todella sanoi? (2020) Hän vastaa Twitterissä, että Minna sanoisi nyt jotain käytännöllistä: peskää kädet, pysykää omissa oloissanne ja lukekaa kirjoja. Kauppansa ovella hän saattaisi itse valvoa, ettei tule tungosta. Illalla surisi ja huolehtisi lapsista ja muista läheisistä. Ja rukoilisi, uskonnollinen kun oli. 

Minna Canth -postimerkin suunnitteli Signe Hammarsten Jansson.

​Minna Canth puolusti vahvasti ajatuksiaan, mikä näkyy kirjeenvaihdossa ja lehtikirjoituksissa. Canth kävi laajaa kirjeenvaihtoa ja keskusteli kriitikoidensa ja vihamiestensä kanssa. Yksi näistä oli pappi ja kuuluisa saarnaaja Elis Bergroth (1854-1906). Hänelle osoitettu puolustuskirje on valikoitunut Timo Kalevi Forssin toimittamaan Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjaan. Kirje on esillä myös Postimuseon saman nimisessä näyttelyssä. Muun muassa näin vahvasti Minna Canth kirjoitti Bergrothille 4.3.1888:


Herra Pastori Elis Bergroth. Helsinki.

Pastori Bergroth! Te tahdotte minua kuvaamaan, kuinka hyvyys tulee maailmassa palkituksi, kuinka oikeus pääsee voitolle ja paha kukistuu. Kuinka voin sitä tehdä, kun näen, että käy päinvastoin? Lieneekö vika mullassa vai ilmassa, mutta tämä maapallo on huonoa sorttia. Pahoja ihmisiä on paljon ja ne täällä rehentelevät yhdessä kevytmielisten kanssa; hyviä ihmisiä on vähän ja nekin niin useasti erehtyvät, – niinkuin Te, esimerkiksi tässä Erkon arvostelussa.

Voikaa hyvin, pastori Bergroth, tervehtikää lämpimästi rouvaanne!

Ystävänne Minna Canth.


Kirje viittaa Minna Canthin julkaisemaan romaaniin Salakari (1887), joka käsittelee avioliittoa ja seksuaalisuutta. Forss kertoo teoksessaan, kuinka uskonnollisen Vartija-lehden päätoimittajanakin tunnettu Elis Bergroth kirjoitti arvostelussaan Salakarista, että "Kirja on niin vahingollinen, ettemme hennoisi antaa sitä kenenkään käteen". Arvostelu sai 44-vuotiaan Minna Canthin kirjoittamaan Bergrothille kyseisen kirjeen, jossa hän puolustaa juurta jaksain näkemyksiään ja teostaan. Kirjeessä hän puolustaa myös kollegaansa runoilija J. H. Erkkoa (1849– 1906), joka niin ikään on joutunut arvostelijoiden hampaisiin.

Koko kirjeen voi lukea Forssin teoksesta Unohtumattomia kirjeitä Suomesta. Näyttelyymme pääsee toivottavasti pian tutkailemaan tätäkin kirjettä. Kirjeklubitkin ehkä jatkuvat jo kesällä. Eletään turvallisesti, muut huomioiden – päivä kerrallaan.

Hyvää Minna Canthin päivää!

Minna Canth online ja kirjavinkkejä: 

  • Toimittaja-kriitikko, kirjailija Suvi Aholan teos, jonka luin Kirjeklubia varten: Mitä Minna Canth todella sanoi? (2019). Ahola nostaa esiin tärkeitä teemoja, joita Canth käsitteli mm. kirjeissään, taustoittaa ja tulkitsee niitä monipuolisesti. Teoksesta löytyy lisää kirjeitä Elis Bergrothille. 
  • Timo Kalevi Forss, Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (2020)
  • Minna Canthin Twitter-profiili
  • Ylen artikkeli Minna Canthista
  • Minna Canthin digitoituja kirjoja Kansalliskirjaston sivuilla. Sieltä löytyy myös romaani Salakari.
Minna Canth Twitterissä.
Jatka lukemista
  713 osumaa
0 kommenttia
Merkitty asiasanoilla:
713 osumaa
  0 kommenttia
marras
01

Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan

Postikortti vietti 150-vuotissyntymäpäiviään 1. lokakuuta. Kortti oli uudenlainen tapa viestiä: helppo, edullinen, nopea ja avoin. Se ihastutti, mutta myös kauhistutti. 

Korttiin Tampereelta vuodelta 1903 on mahdutettu paljon tekstiä.

Kotiin saapuva postikortti on nykyisin mukava yllätys, muttei mikään kovin hämmentävä asia. 150 vuotta sitten oli toisin. Ensimmäiset postikortit herättivät ristiriitaisia tunteita: toisaalta kortti oli helppo ja halpa tapa viestiä, toisaalta kauhistuttavan avoin.

Ihmiset kauhistuivat korttien avoimuutta, koska vertasivat niitä kirjeisiin. Kirjekuori ei enää suojellut viestiä. Postinjakajalla oli mahdollisuus lukea kortteja, mutta lähetysmäärien noustessa miljooniin siihen tuskin oli aikaa. Lyhyiden viestien lisäksi ihmiset ahtoivat paljon tekstiä pieneen korttiin, joten vakoilu olisi ollut myös työlästä.

Kortin lähettäminen oli useimmiten puolet halvempaa kuin kirjeen, mikä rohkaisi viestittelyyn ja tekstin määrän maksimointiin. Postikorttiin saattoi sutaista halvat terveiset, kun taas kirjeisiin oli käytetty enemmän aikaa ja rahaa. Vanhemmat sukupolvet huolestuivat, että nuoret innostuvat kevyistä pikateksteistä unohtaen syvällisten kirjeiden kirjoittamisen. 

Postikorttien kuvat lumosivat

Postikortteihin alkoi ilmestyä värikuvia 1890-luvulla. Ihmiset hullaantuivat kuvatulvasta aikana, jolloin kuvia ei juuri ollut nähtävillä. Kuvat myös kauhistuttivat. Kortteja lähetettiin hienojen tai mielenkiintoisten kuvien takia ja korttien keräily alkoi.

Viesti piti aluksi kirjoittaa "kuvapuolelle", koska toinen puoli oli osoitetta varten. Korttiin kuitenkin alettiin kaivata lisää tilaa viestille. 

Iso-Britannia aloitti tilan vapauttamisen osoitteen vierestä vuonna 1902. Suomessa kortin uusi muoto "jaettu tausta" otettiin käyttöön vuonna 1905. Maailman Postiliitto hyväksyi sen vuonna 1907. Muoto on nykyisinkin tuttu viivalla jaettu osoite- ja viestipuoli. 

Postikorttien kuvasto monipuolistui suosion seurauksena. Kuva sai vieläpä enemmän huomiota, kun viesti ei enää "sotkenut" kuvapuolta. 

Postikortti levisi Itävalta-Unkarista muualle Eurooppaan

Postikortin ideoi Emanuel Herrmann (1839-1902) vuonna 1869. Hän halusi tarjota ihmisille ketterämmän tavan viestiä kuin kirje. Herrmann ehdotti sanomalehdessä tammikuussa, että posti sallisi kirjekuoren kokoiset kortit, joissa ei ole enempää kuin 20 sanaa. Kortin lähettämisen piti olla myös edullisempaa kuin kirjeen.

Itävalta-Unkarin postimestari hyväksyi ehdotuksen ja posti otti kortit käyttöön vielä samana vuonna 1. lokakuuta. Sanamäärää ei kuitenkaan rajoitettu. Herrmannin ehdotus teki hänestä tunnetun Euroopassa ja hänen hautakivessään lukee "postikortin keksijä".

Maailman ensimmäinen postikortti ”Correspondenz-Karte” sai alkunsa Itävalta-Unkarissa vuonna 1869. Kuvassa on osoitepuoli. Kortti oli kuvaton, eli viestipuoli oli tyhjä.

Suomen postitirehtööri Gripenberg halusi ottaa postikortit käyttöön myös Suomessa. Hän sai luvan Venäjän keisarilta ja "kirjekortti" tuli myyntiin 10. lokakuuta 1871. Venäjä otti kortit käyttöön seuraavana vuonna. 

Korteista tuli nopeasti hitti sekä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuonna 1901 lähetettiin Suomessa jo yli 2 miljoonaa korttia. Myös kirjemäärät kasvoivat.  

Suomessa postikortit ”Korrespondanskort för Finland” otettiin käyttöön vuonna 1871.
Postikortista tuli suosittu tapa viestiä

Postikorttia saatettiin aluksi pitää pinnallisempana kuin kirjettä, mutta kortti helpotti ja lisäsi ihmisten viestintää.

Nykyisin postikortti tuskin enää kauhistuttaa. Ympärillämme on kuvatulva ja olemme tottuneita pikaviestinten käyttäjiä. Postilaatikosta löytyvä postikortti lähinnä yllättää ja ilahduttaa harvinaisella tavalla.

Oletko säilyttänyt postikortteja tai saanut niitä perintönä? Kannattaa harkita, mitä niille tekee. Kortit ovat käsin kosketeltavaa historiaa.

 Perehdy lisää

Kuvat: Postimuseo 

Jatka lukemista
  2590 osumaa
4 kommenttia
Uusia kommentteja artikkeliin
Vieras — Aki Ojakangs
Kiitos mielenkiintoisesta korttihistoriasta. Hallinnollisia päätöksiä kansainvälisesti on vaadittu ihan omien korttiemme sallimise... Lue lisää
11.11.2019 23:32
Mirka Ylä-Mattila
Hei, mukava kuulla että pidit aiheesta. Postikorttien historiasta löytyykin paljon mielenkiintoista näkökulmaa ja tutkittavaa. Ja ... Lue lisää
12.11.2019 10:13
Vieras — Marja Sokajärvi
Hei, löysin vanhan taloni vintiltä kenkälaatikollisen kuvattomia postikortteja 1895-1935. Ovat isoisäni vanhempien ja hänen setien... Lue lisää
17.05.2020 17:16
2590 osumaa
  4 kommenttia
kesä
17

Kaupat kotona! Postimyynnistä verkkokauppaan sadassa vuodessa

Mitä tilasit viimeksi verkkokaupasta? Muistatko vielä Anttilan tai Hobby Hallin postimyyntikuvastot? Nämäkin suositut postimyyntiyritykset siirtyivät lopulta verkkoon. Nykyisin harva puhuu enää postimyynnistä, jonka historia alkoi jo 1800-luvulla. Verkkokauppa taas kasvaa jatkuvasti. Posti on ollut koko ajan tärkeänä osana mukana etämyynnissä.

SKM C25819052815041

Jos ostit viimeksi ulkomaisesta verkkokaupasta vaatteita kesän juhliin, teit kuten moni muukin suomalainen, sillä ulkomaisista nettikaupoista ostetaan nykyisin eniten vaatteita ja kenkiä. Toisena tulee elektroniikkaa ja kolmanneksi suosituin tuoteryhmä on kauneus- ja terveystuotteet.

Postimyynnistä polkupyöriä, alkoholia ja aseita

Ostamisen kulttuuri on muuttunut paljon. Etämyynti toimi jo reilusti yli sata vuotta sitten. Mitä ihmiset silloin tilasivat, kun koko maailma ei ollut vielä avautunut? Merkittävin tuote postimyynnissä oli polkupyörä vuosina 1897–1939. Määrällisesti eniten tilattiin postikortteja. Muita suosittuja olivat puutarhatuotteet, aseet, kamerat ja soittimet. Posti kuljetti perille myös alkoholia, lääkkeitä, myrkkyjä, koruja ja timantteja. Vaatteet taas tehtiin vielä lähinnä itse ja kengät teetettiin suutarilla. Etämyynnistä ei sittemmin enää saanut mitä tahansa, kuten aseita ja ammuksia, myrkkyjä tai lääkkeitä.

Suomessa postimyynnin aloitti tiettävästi ensimmäisenä vaasalainen kauppias Eino Louhivuori. Hän alkoi myydä postitilauksina aseita, kelloja, leluja ja viiksisiteitä vuonna 1897. Hänen menekkituotteitaan – aikansa merkkituotteita – olivat Sukkela-polkupyörä ja Tarmo-ompelukone, joista tuli tunnettuja koko maassa.

Louhivuori

 Ranskassa ehdittiin ensin


Suomessa oltiin kuitenkin jäljessä 30 vuotta. Varhaisin tunnettu postimyynnin harjoittaja oli pariisilaisen Le Bon Marché -tavaratalon perustaja Aristide Boucicaut. Vuonna 1867 hän julkaisi 500-sivuisen tuoteluettelon, jossa esiteltiin noin 1 500 erilaista tekstiilituotetta tilattavaksi minne vain Ranskaan postin välityksellä.

Yhdysvalloissa ensimmäinen postimyyntiyritys oli Montgomery Ward vuodesta 1872 alkaen. Se myönsi tavaroille tyytyväisyystakuun eli palautusoikeuden ensimmäisenä maailmassa vuonna 1875. Yritys porskutti vuoteen 2000 asti, mutta jatkaa eri omistajan ostamana tavaramerkkinä verkkokauppatoimijana.

Jo tavaratalot toivat uudenlaisen kauppakulttuurin 1800-luvulla, ja postimyynti vielä lisäsi tätä murrosta. Suomessa Stockmannin tavaratalo perustettiin jo vuonna 1862.

Kulutustavarat nostivat postimyyntiä

Kirjoja oli jo pitkään myyty postitse, mutta vasta kulutustavarat saivat postimyynnin vauhtiin. Suomessa elinkeinoelämä alkoi vapautua ja kehittyä 1800-luvun jälkipuoliskolla, ja samalla myös ihmisten elintaso nousta. Myös luku- ja kirjoitustaito paranivat. Kaikkea ei enää tehty kotona itse ja tieto uusista tavaroista levisi.

Postimyynnillä oli tärkeä merkitys 1800-luvun yhteiskunnassa, jossa merkittävä osa ihmisistä asui maaseudulla huonojen kaupallisten palveluiden äärellä. Fyysinen etäisyys erikoisliikkeistä lisäsi postimyyntiä. Postitse ostamisen anonyymius oli myös tärkeä osatekijä postimyynnin menestykselle. Itsenäisyyden ajan alusta lähtien lehdissä oli ilmoituksia esimerkiksi erotiikkaan liittyvistä tuotteista, joita kaupiteltiin postitse. Etäisyys ja anonyymius pätevät myös nykyiseen nettikauppaan.

1900-luvun alussa nousi kymmeniä postimyyntiyrityksiä. Tampereella Nikolai Tirkkonen aloitti kauppansa ohella postimyynnin vuonna 1903 julkaisemansa katalogin avulla. Hän oli tehnyt työmatkoja Saksaan, jossa postimyynti oli jo yleistä.

Ennen toista maailmansotaa oli tyypillistä, että perheyritys laajensi toimintaansa postimyynnillä. Kun johtaja kuoli, usein myös koko yritys lopahti. Näin kävi myös Eino Louhivuoren toiminnalle vuonna 1926. Toisen maailmansodan ajaksi postimyynti käytännössä loppui ja katosi ihmisten mielistä.

Anttila vei postimyynnin uuteen nousuun

Sotien jälkeen, 1950-luvulla, Anttila toi tavaratalon taas kotiin ja postimyynnin suuren yleisön tietoisuuteen. Monelle suomalaiselle postimyynnistä tulee mieleen juuri Anttila. Anttilan aika päättyi vuonna 2016, kun yritys haettiin konkurssiin. Hobby Hall tuli kuvioihin mukaan postimyynnin kulta-aikana 1970-luvulla ja se pyörittää edelleen verkkokauppaa lopetettuaan fyysiset myymälänsä.

SKM C25819052815051

Internet muokkasi kauppakulttuuria

Verkkokaupan alkuvaihetta elettiin 1990-luvun alussa. World Wide Web oli kehitetty vuonna 1989 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1991. Amazon perustettiin jo vuonna 1994 ja eBay vuotta myöhemmin. Anttila avasi nettikaupan jo vuonna 1996, mutta tilaukset tehtiin vielä sähköpostilla. Entiset postimyyntiyritykset olivatkin suosittuja myös nettikaupassa. Tällöin Stockmannin omistama Hobby Hall Online avattiin vuonna 2000. Stockmann avasi itse verkkokaupan vasta vuonna 2010.

1392

Posti reagoi verkkokaupan ensimmäiseen nousuun

Verkkokaupan ensimmäinen nousu ajoittuu 2000-luvun vaihteeseen. Posti seurasi aktiivisesti verkkokaupan kehitystä. Postin uusi Voutilan pakettilajittelukeskus rakennettiin myös kasvavan verkkokaupan tarpeeseen juuri nousun aikoihin vuonna 1999. Posti kuljetti paketteja sinä vuonna 28 miljoonaa. Vielä vuonna 2019 Hobby Hallin paketti kulki keskuksen hihnalla, mutta huomattavasti harvemmin kuin 20 vuotta sitten.

Vantaan logistiikkakeskus 05032019 25

Verkkokauppailmiö tuntuu Postissa

Lähivuosien verkkokauppailmiö on huikea. Siitä on tullut kuin huomaamatta myös minunkin arkipäivääni, vaikka vieläkin asioin mieluummin kivijalkamyymälässä. Vaatteita tai kenkiä en netistä juurikaan osta. Ylipäätään sekä viestintä että kaupankäynti on suurelta osin muuttunut digitaaliseksi. Posti on isona osana tämän ilmiön sisällä kirjepostin vähentyessä ja pakettimäärien tahkotessa ennätyksiä. Posti kuljetti viime vuonna yli 44 miljoonaa pakettia ja ”kamppailee” pienten nyssäköiden kanssa, joita tilataan Aasiasta, erityisesti Kiinasta.

Tosin kiinalaisen ja eurooppalaisen verkkokaupan kilpailuasetelma tasapuolistuu lähivuosina.
Joka tapauksessa yhä useampi asiakas asioi Postissa lähettääkseen tai vastaanottaakseen paketin. Viime vuonna pakettiautomaattien kautta kulkeneiden pakettien määrä kasvoi jopa 28 prosenttia.

Amazonia Suomeen odotellessa…

Linkkejä:
Tutustu Eino Louhivuoren kuvastoon vuodelta 1925 ja ihaile Sukkela-pyörää
Tutkimus: Suomalaisten verkkokauppa-aktiivisuudessa paljon potentiaalia – ekologisesta toimituksesta ja pakkausmateriaalista ollaan valmiita maksamaan
Kiina-lähetyksistä valtaosa on jo Postille kannattavia
Amazon tulee Suomeen – ihanko totta? Moni luuli, että se on jo Suomessa

 

Jatka lukemista
  2524 osumaa
0 kommenttia
2524 osumaa
  0 kommenttia
helmi
12

Ystävänpäiväkorteilla on pitkä historia – ystäviä ilahdutetaan edelleen postikorteilla

Ystävänpäivällä on maailmalla pitkät perinteet. Pyhän Valentinuksen päivää vietettiin jo vuonna 350 Italiassa. Juhlaan liittyvillä postikorteilla ei ole ihan niin pitkä historia takanaan. Suomeen Valentinen päivä rantautui vasta 1980-luvulla, mutta me puhumme Ystävänpäivästä. Nykyisin kortti tupsahtaa yhä harvemman postilaatikkoon.

Kuva1Kuva2

Postin toiseksi kiireisin postikorttisesonki on käynnissä tällä viikolla, kun ystäviä muistetaan 14.2. Moni lähettää edelleen perinteisen kortin Postin välityksellä, joka ilahduttaa nykyisin entistä enemmän, kun korttien lähettäminen alkaa olla yhä harvinaisempaa digitaalisessa ajassamme. Suomen Posti kampanjoi ystävyyden juhlan puolesta tänäkin vuonna ja lähetti asiakkailleen Postisen välissä kortin lähetettäväksi tekstillä ”Kiitos, että olet ystäväni".

Suomessa muistetaan nimenomaan lähinnä rakkaita ystäviä ja jopa sukulaisia, eikä juhlalla ole juurikaan romanttisen rakkauden kaikua – ainakaan postikorttien lähettämisessä. Jenkkiläistyylinen rakastavaisten Valentine’s day ei ole iskostunut Suomeen sitten vuoden 1987, jolloin juhlapäivää alettiin täällä virallisesti viettää – eli se kirjattiin kalenteriin. Tällöinkin Posti ja lisäksi Suomen Punainen Risti kampanjoivat ystävänpäivän puolesta. SPR julkaisi kahdeksan ystävänpäiväkorttia, joista alla muutama esimerkki ajan tyylistä. Nämä ovat siis tavallaan ensimmäisiä virallisia ystävänpäiväkortteja Suomessa.

Kuva3Kuva4Kuva5Kuva6

Runollisia viestejä, kirjeitä

Valentinen päivää on juhlittu jo todella pitkään, mutta korttien lähettäminen ei ole aina siihen kuulunut. Pyhän Valentinuksen päivän perinne menee niinkin pitkälle kuin yli 1660 vuoden taakse Italiaan vuoteen 350. Valentinusta on pidetty juuri rakastavaisten suojelijana ja onnellisen avioliiton takaajana. Romanttisuus liitettiin päivään vasta 1300-luvulla, kun englantilainen runoilija Geoffrey Chaucer kirjoitti ”Valentinesta”.  

Tällöin ei vielä lähetelty kortteja tavalla, jolla me nyt ymmärrämme korteilla muistamisen. Tervehdyksiä oli toki mahdollista lähettää eri tavoin, mutta postikorteista ei vielä ollut kyse.

Ylipäätänsä vanhimmat kortit, joita voidaan hyvin lavealla määrittelyllä kutsua postikorteiksi, ovat peräisin noin vuodelta 1000. Ne olivat tervehdyksiä kuvituksin papyrus- tai puulevyllä, jotka lähetti tai ”posti” toimitti perille. Jonkinlaisia ”kortteja” on lähetetty jo 600 eaa. Egyptissä, jossa oli tapana antaa uuden vuoden toivotuksia papyrusrullilla.

Valentinuksen päivän perinne levisi Italiasta muualle Eurooppaan ja etenkin Britanniassa oli tapana lähettää ystäville ja tuttaville Valentine-kirjeitä ja -viestejä jo 1400-luvulla. Ne olivat käsinkirjoitettuja ja -koristeltuja ja kulkivat kirjekuoren sisällä. Tässä vaiheessa ei olisi edes ollut mahdollista lähettää nykyisenkaltaisia valmiita pahvikortteja ilman kirjekuorta. 

Valmiiksi painettuja kortteja

Valmiiksi painettujen korttien teko alkoi toden teolla vasta 1800-luvun alkupuolella ja ensimmäisenä Britanniassa, jossa teollistuminen oli vauhdissa. Kuten muidenkin korttien myös Valentine-korttien suosio nousi nopeasti, kun niitä oli tarjolla paljon ja edullisesti. Kun tähän vielä lisätään postin uudistukset, oli postikorttien kultakaudelle luotu pohja.

1800-luvun alkupuolella kortit kulkivat vielä kirjekuoressa, koska virallista, postin tunnustamaa postikorttia ei oltu vielä keksitty – siis sellaista, johon itsessään kirjoitetaan osoite ja liimataan postimerkki. Virallisia postikortteja alettiin ideoita Itävallassa 1860-luvulla, ja ne otettiin käyttöön vuonna 1869 – Britanniassa jo seuraavana vuonna. Samoihin aikoihin kortteihin tarvittavan pahvin teollinen kehitys oli tapahtunut.

Tätä ennen oli myös keksitty postimerkki – sekin Britanniassa vuonna 1840. Postimerkin käyttöönotto liittyi maan laajaan postiuudistukseen, missä mm. postimaksu aleni, mikä osaltaan lisäsi myös Valentine-korttien lähettämisen suosiota. Ihmiset alkoivat olla myös enenemässä määrin luku- ja kirjoitustaitoisia ja tarve kommunikoida kasvoi. Samaan aikaan Britanniassa elettiin tekosiveää viktoriaanista aikaa. Postikorttien anonyymi luonne antoi mahdollisuuden lähestyä ihailun kohdetta hyvin uskaliaillakin viesteillä postikorttien avulla.

Kuva7

Korttiaiheita muista maista

Suomessa Postin viralliset kortit otettiin käyttöön jo vuonna 1871, mutta luku- ja kirjoitustaidossa olimme vielä jäljessä. Myös yksityiset tuottajat alkoivat tehdä suosioon nopeasti nousseita kuvakortteja 1800-luvun lopulla. Ystävyyteen ja rakkauteen liittyviä korttiaiheita julkaistiin Suomessa jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien, vaikka virallinen Ystävänpäivä oli vielä kaukana tulevaisuudessa. Monet korttiaiheet tulivatkin muista maista.

Nykyään erityisesti Yhdysvaltoihin yhdistettävä Valentinen päivän vietto levisi sinne 1800-luvulla Britannian innoittamana. Ensimmäisen Valentinen kortin kehitti Esther Howland vuonna 1840. Hän tilasi Britanniasta paperituotteita ja kukkakoristeita ja aloitti korttiliiketoimintansa, josta tuli todella suosittu. Tässä vaiheessa monenlaiset paperituotteet, kuten pitsimäiset koristukset, sekä nauhat olivat jo saatavilla ja niillä sai luotua upeita, koristeellisia kortteja.

Kuva8Kuva9

Manner-Euroopassa ystävänpäivä tuli yleisesti tunnetuksi vasta 1900-luvulla, ensin Ranskassa ja sitten Belgiassa. Toisen maailmansodan jälkeen sen vietto levisi Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan.Ruotsissa ystävänpäivänvietto alkoi 1960-luvulla, kun se lanseerattiin kaupallisessa tarkoituksessa.

Kuva10

Vaikka Valentinen päivän vietolla on todella pitkät perinteet, nykyisenkaltaisia postikortteja on lähetetty vasta 1800-luvulta. Moni pitää edelleen yllä postikorttikulttuuria erityisesti Ystävänpäivänä. Päivään on kietoutunut paljon myös muita tapoja.

Itse olen usein virittäytynyt Ystävänpäivään pohtimalla korttien kuva-aiheita ystävilleni. Joskus olemme yhdessä lapseni kanssa askarrelleet kortteja sukulaisille. Jostain syystä, vuosi vuodelta lähettämieni korttien määrä on vähentynyt minunkin kohdallani. Tänä vuonna sain matkaan kiireessä vain kaksi, joista toinen oli Postisen välissä tullut. Ehkä ne menivät sitten niille tärkeimmille ystäville.

Millaisen tervehdyksen sinä lähetit tänä vuonna?

 

Jatka lukemista
  4474 osumaa
0 kommenttia
4474 osumaa
  0 kommenttia
0
Shares