Jarmo Niinimäki toimii Postimuseolla suunnittelijana. Työpäivät kuluvat näyttelyiden ulkoasun, rakenteiden ja tekniikan suunnittelussa sekä eri julkaisukanaviin suunnattujen tuotteiden muotoilussa. Työnkuvaan kuuluu myös Postimuseon tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen sekä niiden käytössä opastaminen. Vapaa-ajalla Jarmo harrastaa...
Jarmo Niinimäki toimii Postimuseolla suunnittelijana. Työpäivät kuluvat näyttelyiden ulkoasun, rakenteiden ja tekniikan suunnittelussa sekä eri julkaisukanaviin suunnattujen tuotteiden muotoilussa. Työnkuvaan kuuluu myös Postimuseon tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen sekä niiden käytössä opastaminen. Vapaa-ajalla Jarmo harrastaa ensisijaisesti veneiden ylläpitoa ja toissijaisesti veneilyä. Tällä hetkellä työn alla on 1971 valmistunut Vindö 50 -purjevene.
Näytä lisää
maalis
09

Postimerkkiselain

Postimuseolle tehtiin reilut kymmenen vuotta sitten Postimerkkiselain, jota käytimme sekä näyttelyssä että verkkosivuillamme. Tekniikkana käytettiin Flashiä, joka tuohon aikaan oli suosituin ja tehokkain tapa tuottaa näyttävää toiminnallista sisältöä (multimediaa tai rich mediaa kuten tuolloin sanottiin) kosketusnäytöille ja verkkoon. 

postimerkkihaku

Monessa käytössä flash on edelleen toimiva ratkaisu, mutta vähitellen sen suosio on vähentynyt etenkin verkkosisältöjen luonnissa. Syinä ovat olleet sen monet tietoturvaongelmat ja uusien tekniikoiden parempi toimivuus mobiililaitteita käytettäessä. Postimerkkiselaimen osalta törmäsimme kuitenkin hankalampaan ongelmaan, sillä uusi web-palvelimemme ei enää tukenut menetelmää, jolla tiedot haettiin tietokannasta. Toki olisimme voineet palauttaa palvelimen ohjelmiston vanhempaan versioon, mutta silloin olisimme vaarantaneet palvelimen tietoturvan eivätkä uudemmat sivuston lisäosat olisi toimineet.

Uudempaa tekniikkaa etsimässä

Tuossa vaiheessa teimme päätöksen tehdä koko postimerkkiselaimen uudelleen täysin eri tekniikalla. Koska postimerkkien tiedot Postimuseolla tallennetaan kokoelmatietokantaan FileMaker-sovelluksella, päätettiin kokeilla datan julkaisua suoraan tuosta tietokannasta REST-rajapinnan kautta. Tämä tuntui järkevältä, koska museolla on runsaasti muitakin samalla tekniikalla toteutettuja tietokantoja, joita jatkossa haluaisimme julkaista verkkoon asiakkaittemme saataville.

Kuten tietoteknisissä hankkeissa usein tapahtuu, nytkin tielle osui monia ennalta arvaamattomia haasteita. Kokoelmatietokannat sijaitsevat palvelimella sisäverkossamme, johon ei tietenkään voida sallia suoraa yhteyttä internetistä. Tämä asia päätettiin hoitaa palomuurilla ja muurin ulkopuolelle sijoitettavalla palvelimella, joka muodostaa niin sanotun demilitarisoidun alueen (DMZ) ja huolehtii turvallisesta liikenteestä tietokantapalvelimen ja web-palvelimen välillä. Tähänkin meillä oli valmis ratkaisu: aikanaan suunnilleen samaan tarpeeseen kirjastotietokannan jakoa varten pystytetty palvelin. Tai olisi ollut, jos samaa osoitetta olisi voinut käyttää kahteen eri palveluun. Eli jälleen säädettiin portteja ja osoitteita.

Lopulta palvelimet, portit ja palomuurit oli säädetty kohdalleen ja päästiin testaamaan Postimerkkiselainta käytännössä. Kaikki muuten hyvin, mutta nykyaikaiset internetselaimet eivät halua näyttää SSL-suojatuilla sivuilla (nuo https:// -alkuiset osoitteet) sisältöä palvelimilta, joilla ei ole voimassaolevaa sertifikaattia. Sellaisenhan saa rahalla. Paitsi että sisältö koostettiin osittain palomuurin sisäpuolella olevalla tietokantapalvelimella, eikä sertifikaatin hankkiminen sille olisi kuulemma ollut ihan niin yksinkertainen juttu.

Taas pohdittiin hetki ja ratkaisuksi löytyi mahdollisuus koota tarvittavat postimerkkien metatiedot tietokantapalvelimella erilliseksi tiedostoksi, joka kymmenen minuutin välein päivitetään palomuurin ulkopuolella sijaitsevalle palvelimelle, josta web-palvelin voi käyttää sitä suojatun yhteyden yli. Eli helppoa kuin heinänteko!

Miten tästä eteenpäin?

No joo, tämä oli maallikon tulkinta siitä miten tekniikka iteroitiin toimintakuntoon ja joku asiantuntija varmasti kertoisi asian eri sanoin, mutta toivottavasti tämä hieman valottaa syitä siihen miksi olimme turhankin kauan ilman postimerkkiselaintamme. Ja sekin pitää sanoa, että nyt maaliskuussa 2018 kun tämä selain julkaistaan yleiseen käyttöön, se on edelleen monilta osin kehitysversio, jonka toiminnallisuutta ja ulkoasua tullaan vähitellen kehittämään käyttäjiä paremmin palvelevaan muotoon.

Uusi postimerkkiselain löytyy osoitteesta https://www.postimuseo.fi/fi/postimerkkiselain.

Jatka lukemista
  2949 osumaa
8 kommenttia
Uusia kommentteja artikkeliin
Vieras — Keraily.info
Mahtavaa, kiitos!!
10.04.2018 10:39
Vieras — Juki
Loistava juttu tällainen selain! Voisiko tämän laajentaa sisältämään Itä-karjalat, Aunukset yms. suomalaisten postimerkkien erikoi... Lue lisää
12.06.2018 12:43
Jarmo Niinimäki
Kiitos palautteesta! Pitääpä kysellä tuolta kokoelmaihmisiltä millaiset mahdollisuudet selaimen laajentamiselle heidän kannaltaan ... Lue lisää
12.06.2018 13:35
2949 osumaa
  8 kommenttia
tammi
03

Postimuseolle oma blogi

Postimuseolle oma blogi

Blogi (engl. blog, sanasta weblog) on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot, diat tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on bloggari, bloggaaja tai blogisti.

- Wikipedia

Näin kertoo Wikipedia blogeista, joita myös uudeksi mediaksi mainostetaan (vaikka se aika vanha juttu jo onkin). Postimuseolaiset ovat jo jonkin aikaa kirjoittaneet juttuja Vapriikin blogiin, mutta nyt on siis tarkoitus perustaa Postimuseon omille sivuille blogi, jonka toivotaan madaltavan kynnystä kirjoittaa arkisemmistakin asioista vähemmällä itsesensuurilla, jotta muuten helposti piiloon jäävät tekemisemme ja tavoitteemme välittyisivät paremmin oman sisäpiirimme ulkopuolellekin.

Sana on vapaa niin Postimuseon henkilökunnalle, sidosryhmien edustajille kuin muillekin aihepiiristämme kiinnostuneille. Kirjoituksissa esille tuodut mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä siis välttämättä edusta Postimuseon "viralista" näkemystä, mutta toki niin itse teksteissä kuin kommenteissakin on syytä noudattaa hyviä tapoja ja sivuston ylläpitäjällä on oikeus poistaa asiattomaksi katsotut sisällöt. 

Blogikirjoituksia voi myös kommentoida. Kommentointi tehdään omalla nimellä mutta vaikka sähköpostiosoite vaaditaan, sitä ei näytetä julkisesti. Kommentit julkaistaan vasta kun ne on todettu asiallisiksi. 

Jatka lukemista
  2428 osumaa
0 kommenttia
2428 osumaa
  0 kommenttia
0
Shares