Toukon kirje Helylle 14.9.1991

Syysk. 14, 91

Hei Heikkä,

Kiitos käymästä, se oli taaskin suuri ilon aihe. Vahinko vaan että matka on näin pitkä, se käy varmasti voimillesi. Höpöttämistä minulla olisi piisannut vaikka kuinka, ja tähdellisistäkin asioista osa jäi sanomatta, kuten esimerkiksi kiitokset Pekalle Senegalin kortista. Se kuuluu kiistatta erikoisuuksien joukkoon. Joten toimitathan kiitokseni perille. Toinen kortti, joka on tullut tänne epätavallisesta paikasta, saapui ja talvella Shanghaista. Sen lähetti kaksi sairaalan hoituria, jotka olivat seuramatkalla Kiinassa. Olin kovasti otettu siitä, että muistivat lomallansa vanhaa läähättävää potilasta, mutta en toisaalta tiedä, kuinka moni tässä talossa minun lisäkseni sai tervehdyksen. Tuskin olen ainoa, enkä haluaisikaan olla, mutta kyllä sen tulo lämmitti mieltä.

Korteista puheen ollen joillakin ihmisillä on tapana – tai tarve – lähettää kortti jokaiselta matkaltaan jokaiselle tuttavalleen. Semmoinen pyylevä Jack esimerkiksi, joka asustaa Durkin vuokralaisena Los Angelesissa, matkustelee yhtenään ja esimerkiksi täällä Suomessa käydessään toissa kesänä kulutti yhden päivän kirjoittamalla huolellisella käsialalla maisemakortin laskujeni mukaan n. 60:lle ihmiselle. No toistaalta ehkä näille lähetysmaa oli yhtä eksoottinen kuin meikäläiselle Senegal.

Odottelin Kaijaa käymään tänään, mutta ei kuulunut eikä näkynyt. Todennäköisesti sovittiinkin huomisesta, elikkä sunnuntaista. Tuollaiset unohtamiset ja sotkut ovat valitettavan yleisiä minulle nykyisellään. Joten pelkään pahoin, että kirjoittelen esim. kirjeitä samoille ihmisille samoine pikku uutisineen useampaan kertaan. Jotta paras olla arvostelematta toisia.

Apulaiseni Viki on parhaillaan kesälomallaan Kaliforniassa. Tämä on jo kolmas kerta, arvelin jo etukäteen hänen mieltyvän sikäläiseen elämäntyyliin: nopeita autoja, leveitä pikateitä, palmuja ja kaktuksia ja huoleton elämänmeno varsinkin nuorisolla. Hän jo viime reissulta palattuaan – se oli pääsiäisen jälkeen – sanoi, että sinne hän haluaa muuttaa. Vilauttelin hänelle sen maan arkipäivän elämisen ongelmia, joten hänen varaukseton varmuutensa vähän laimeni, mutta itsepä on kunkin asiat koettava, jotta tietää mitä arvostaa.

Olen taas suunnittelemassa kotiinlähtöä täältä Laaksosta, mutta siinä nyt on aika monta mutkaa, joten mene ja tiedä.

Monet terveiset kaikille teikäläisille ja parhaat niistä itsellesi.

Touko