Postimuseon blogi

Tämä on Postimuseon blogi, johon museon henkilökunta ja muut kutsutut henkilöt kirjoittelevat tekemisistään ja kuulumisistaan. Ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta "Postimuseon virallista kantaa".
Sep
22

Elän. 700 sota-ajan pysäyttävää kirjettä

Kirjeet

Jos sukulaisesi ovat tallettaneet kirjeenvaihtoaan, ole kiitollinen ja säästä se. Paras olisi myös kirjoittaa kirjeet puhtaaksi tietokoneelle. Urakassa saattaa mennä vuosia, jos kirjeitä on satoja ja käsiala haastavaa. Taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhousella meni kolme vuotta omaan urakkaansa yli 700 kirjeen ja postikortin kanssa. Hän kertoi vanhempiensa Taisto ja Rakel Ahtolan rakkaustarinan kirjeenvaihdon avulla osana Postimuseon Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn luentosarjaa.  

Kirjeiden avulla voit päästä täysin uusiin maailmoihin. Voit elää kirjeiden kautta sukulaistesi elämää, josta he eivät ehkä ikinä kertoneet tai josta olit kuullut pilkahduksia vain sieltä täältä. Ahtola-Moorhouse huomasi vanhempiensa kirjeitä lukiessaan, kuinka ne olivat reaaliaikaisia sotakuvauksia. Hän saattoi myös sukeltaa vanhempiensa nuoruuteen. Kirjeet tallettamalla vanhemmat tavallaan antoivat nuoruutensa. Rakelin kirjeitä miehelleen rintamalle oli yllättävän paljon tallessa. Monestihan sota-aikaisesta kirjeenvaihdosta on tallella lähinnä miehen kirjeet kotiin.

Leena Ahtola-Moorhouse Postimuseon luennolla museokeskus Vapriikin auditoriossa.
Kaunisteltuja viestejä 

Ahtola-Moorhouse teki kirjeistä monenlaisia havaintoja. Taisto ei esimerkiksi koskaan kirjoittanut vaimolleen Rakelille tappamisesta. Hän mainitsi vain sotavangit, joita kerran saatiin taistelun päätteeksi 300. Hän halusi säästää vaimonsa hurjilta jutuilta, kun muutenkin oli jo vaikeaa. Mieltä ei kannattanut järkyttää väen väkisin. Miehille Taisto sitten kirjoittikin aika hurjasti. Toisaalta kirjoittamalla läheisille järki säilyi. Huoli kotona olevasta vaimosta oli kova. Taisto jopa lähetti kotiin keräämiään ja suolaamiaan sieniä sekä marjoja!

"Elän." oli usein ensimmäinen sana kirjeissä. Se oli kaikkein tärkein tiedonanto, mitä saattoi tarjota. Postikortit olivat usein hyvinkin lyhyitä: "Elän ja voin hyvin." riitti nopeaksi tiedonannoksi taistelun tuoksinassa. Kirjeessä kirjoitettiin sitten lisää, kun ehdittiin. Viesti saattoi olla perillä kotirintamalla kenttäpostin välityksellä vasta viikkoja myöhemmin. Odotus oli pahinta.

Kirjeet talteen ja ymmärrettäväksi tuleville sukupolville 

Miksi on erityisen tärkeää kirjoittaa säilyneet kirjeet koneella puhtaaksi? Toki ne myös säilyvät paremmin digitaalisina, mutta tärkeää on myös se, että tulevat sukupolvet osaavat näin lukea niitä paremmin. He eivät enää luultavasti ymmärrä kaunokirjoituksen koukeroita.

Vai oletko aikeissa lahjoittaa sota-aikaista kirjeenvaihtoa historiantutkimukseen? Esimerkiksi Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkisto ottaa niitä vastaan. Myös Kansallisarkisto Helsingissä on perinteinen paikka lahjoittaa.

Kirja ja tallenne luennosta

Luento oli mieleenpainuva ja koskettava. Se aiheutti minulle jopa kylmiä väreitä. Myös luennoitsija liikuttui lukiessaan katkelmia kirjeistä. Onneksi luento on katsottavissasi Postimuseon Youtube-kanavalla.


Leena Ahtola-Moorhouse on myös toimittanut teoksen kirjeiden pohjalta omakustanteena: Rakkaustarina sodan Suomessa. Taiteilijapari Rakel ja Taisto Ahtola 1938–1944. Teos on lainattavissa myös Postimuseon kirjastosta (Lapintie 1, 33100 Tampere. Kirjasto on avoinna tiistaisin 10—16 ja sopimuksen mukaan.)  

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely

Lisää merkityksellisiä kirjeitä näyttelyssämme Unohtumattomia kirjeitä Suomesta. Voit myös heti päästä kirjeiden pariin klikkaamalla itsesi Unohtumattomia kirjeitä verkossa -näyttelyyn.  

Luentosarjan seuraavat luennot 

  • Ke 30.9.2020 FT Ilkka Teerijoki: Henkilökohtaista, hallinnollista ja valtiollista: Pietari Brahen yli 10 000 kirjettä 1600-luvulta.
  • Ke 14.10.2020 FT, dos. Tapio Salminen: Kirjeet ja kirjeenvaihto Suomessa keskiajalla.
  • Ke 20.1.2021 FM Marja-Riitta Mikkola: "Pitäkööt apinat aivonsa" - Sensuurin kieltämiä aiheita kirjailija Lauri Viidan sota-ajan kirjeissä.

Kaikki luennot klo 18-19 museokeskus Vapriikin auditoriossa. Tervetuloa!

Continue reading
0 Comments
  0 Comments

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.postimuseo.fi/

0
Shares